Kennelliitto julkaisi 8.2. tavoitteensa hallituskaudelle 2019-2023. Yksi tavoitteista kuuluu: "Susikannan hoidossa on turvattava koiravahinkojen ennaltaehkäisy".
Kennelliitto toteaa, että suomalaisista 66 % suhtautuu metsästykseen myönteisesti ja vain 10 % negatiivisesti. Kennelliiton mukaan "metsästys on luontoharrastus, jossa koira saa toteuttaa sen hyvinvoinnin kannalta elintärkeää lajin- ja rodunomaista käyttäytymistä" ja että "suurpedot vaikeuttavat koirien koulutus- ja koetoimintaa luonnossa". Kennelliitto lisää, että sudet ovat tappaneet koiria niin metsissä kuin pihoilla. Näiden perustelujen jälkeen Kennelliitto toteaa tavoitteekseen metsästyskoirien käytön edellytyksien turvaamisen maastossa.
Suomessa elää tällä hetkellä vain noin 200 sutta. Susi on uhanalainen laji ja uhanalaisuuden suurimpana syynä juurikin metsästys. Näihin tietoihin vedoten olisikin tärkeämpää pitää huolta, että koirien koulutus- ja koetoiminta ei vaikeuta suurpetojen elämää luonnossa. Koirien tulee voida toteuttaa hyvinvointinsa kannalta elintärkeää lajin- ja rodunomaista käyttäytymistä niin, että siitä ei ole haittaa uhanalaisille luonnonvaraisille eläimille. Koirat voivat myös harrastaa ulkoilua siten, että siihen ei liity toisten eläinten tappamista. Olipa suomalaisten kanta metsästykseen mikä tahansa, se ei muuta sitä tosiasiaa, että susi on uhanalainen, ja se kuuluu Suomen monimuotoiseen luontoon.
On totta, että suden ja koiran kohdatessa, koira on heikoilla ja todistetusti sudet ovat tappaneet koiria. Yksikin suden tappama koira on liikaa. Me ihmiset olemme vastuussa koiristamme. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että niin metsästyksessä käytettävistä koirista kuin muistakin koirista pidetään huolta ja niiden turvallisuuteen panostetaan. On olemassa useita keinoja suojella koiria susien hyökkäyksiltä. Koiria ei esimerkiksi tule jättää yksin hihnaan tai irti pihalle alueilla, joilla liikkuu susia, eikä niitä tule jättää yöksi metsään. Koiria voidaan myös suojata liiveillä ja pannoilla. Myös susien pannoittamisesta on hyötyä niin susitutkimuksen kuin koirien turvallisuudenkin kannalta.
Susikeskusteluja seuratessa on tullut selväksi, että susi herättää tunteita, jopa susivihaa. Onkin hyvin harmillista, että Kennelliiton tavoitteista yksi on ilmaistu näinkin asenteellisesti. Metsästyskoirien turvallisuuden takaaminen on erittäin hyvä tavoite, viestin vain olisi voinut muotoilla hyvin eri tavalla. Epäselväksi myös jää, millä tavoin Kennelliitto toivoisi näitä koiravahinkoja ehkäistävän. Tuleeko tämä tavoite tulkita niin, että Suomen susikannan hoito on Kennelliiton mielestä liian lepsua?
Kennelliitto toteaa, että suomalaisista 66 % suhtautuu metsästykseen myönteisesti ja vain 10 % negatiivisesti. Kennelliiton mukaan "metsästys on luontoharrastus, jossa koira saa toteuttaa sen hyvinvoinnin kannalta elintärkeää lajin- ja rodunomaista käyttäytymistä" ja että "suurpedot vaikeuttavat koirien koulutus- ja koetoimintaa luonnossa". Kennelliitto lisää, että sudet ovat tappaneet koiria niin metsissä kuin pihoilla. Näiden perustelujen jälkeen Kennelliitto toteaa tavoitteekseen metsästyskoirien käytön edellytyksien turvaamisen maastossa.
Suomessa elää tällä hetkellä vain noin 200 sutta. Susi on uhanalainen laji ja uhanalaisuuden suurimpana syynä juurikin metsästys. Näihin tietoihin vedoten olisikin tärkeämpää pitää huolta, että koirien koulutus- ja koetoiminta ei vaikeuta suurpetojen elämää luonnossa. Koirien tulee voida toteuttaa hyvinvointinsa kannalta elintärkeää lajin- ja rodunomaista käyttäytymistä niin, että siitä ei ole haittaa uhanalaisille luonnonvaraisille eläimille. Koirat voivat myös harrastaa ulkoilua siten, että siihen ei liity toisten eläinten tappamista. Olipa suomalaisten kanta metsästykseen mikä tahansa, se ei muuta sitä tosiasiaa, että susi on uhanalainen, ja se kuuluu Suomen monimuotoiseen luontoon.
On totta, että suden ja koiran kohdatessa, koira on heikoilla ja todistetusti sudet ovat tappaneet koiria. Yksikin suden tappama koira on liikaa. Me ihmiset olemme vastuussa koiristamme. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että niin metsästyksessä käytettävistä koirista kuin muistakin koirista pidetään huolta ja niiden turvallisuuteen panostetaan. On olemassa useita keinoja suojella koiria susien hyökkäyksiltä. Koiria ei esimerkiksi tule jättää yksin hihnaan tai irti pihalle alueilla, joilla liikkuu susia, eikä niitä tule jättää yöksi metsään. Koiria voidaan myös suojata liiveillä ja pannoilla. Myös susien pannoittamisesta on hyötyä niin susitutkimuksen kuin koirien turvallisuudenkin kannalta.
Susikeskusteluja seuratessa on tullut selväksi, että susi herättää tunteita, jopa susivihaa. Onkin hyvin harmillista, että Kennelliiton tavoitteista yksi on ilmaistu näinkin asenteellisesti. Metsästyskoirien turvallisuuden takaaminen on erittäin hyvä tavoite, viestin vain olisi voinut muotoilla hyvin eri tavalla. Epäselväksi myös jää, millä tavoin Kennelliitto toivoisi näitä koiravahinkoja ehkäistävän. Tuleeko tämä tavoite tulkita niin, että Suomen susikannan hoito on Kennelliiton mielestä liian lepsua?
Photo: Vincent van Zalinge / Unsplash
Yksi naula lisää siihen arkkuun, etten pidä Kennelliitosta tai koe sen olevan koiraeläinten hyvinvoinnin puolella. Ainoastaan, että ihmiset voisivat omiin pinnallisiin tarkoituksiinsa hyödyntää tätä rinnallamme elävää lajia, jalostaa sen piloille ja nyt vielä kaiken kukkuraksi kannustetaan vainoamaan koiran upeaa luonnonvaraista kantaisää.
VastaaPoistaAlas koko rotukoiratouhu, jos minulta kysytään.
Juuri näin. Hyvä kommentti ja hyvä kirjoitus.
VastaaPoistaSusikannan kasvatus Suomessa on bisnestä, jolla saadaan luotua vastakkainasettelua ja näin erilaisia virkoja selvittämään konfliktia. Esim. Pannoitus.
VastaaPoistaSusi ja muut maamme suurpedot eivät pysty tekemään riistanhoitoa, mikä korvaisi metsästäjän. Metsästys ja riistanhoito omaa satojen vuosien perinteet Suomessa, mikä on yksi syy siihen että meillä Suomessa on näin monimuotoinen luonto, sillä lajien kantoja säädellään ja näin mikään laji ei liiaallisella lisääntymisellään syrjäytä toista.
Metsästys koiralla omaa pitkät perinteet Suomessa ja mm. Suomenpystykorvan tulevaisuus käyttökoirana on vaakalaudalla nykyisen susikannan kasvatuksen vuoksi. Ilman koiraa myös metsästyksen inhimillisyys muuttuu, ihminen ei aisteillaan pysty haavoittuneita eläimiä etsimään kuten vapaana toimiva koira.
Miksi yksi eläinlaji mikä ei ole maailmanlaajuisesti milläänmuotoa uhanalainen voi tuhota koko riistanhoito työn ja metsästyksen vapaana toimivalla koiralla?