Ilmastokriisi, luontokato sekä ylikulutus ovat globaaleja ongelmia, joita emme voi ohittaa. Reagoimattomuus tulisi Suomelle kalliiksi. Samaan aikaan meidän on ratkaistava haasteita lapsiperheköyhyydestä ja nuorten mielenterveysongelmista, peruspalvelujen palvelutarpeen kasvamiseen sekä työikäisten uupumiseen. Osalla aloista osaaville tekijöille ei löydy työtä ja toisaalta osa aloista kärsii samaan aikaan henkilöstöpulasta. Koulutusjärjestelmämme ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla ja sosiaaliturva sisältää kannustinloukkuja, joiden vuoksi työllistymisen tai lisätulojen hankkimisen vaikutus käteen jääviin tuloihin on vähäinen. Väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan heikkenevän jopa seuraavat 50 vuotta eteenpäin. Tarvitsemme siis panostuksia mm. ekologisten ja sosiaalisten haasteiden ratkaisemiseksi.
Me tarvitsemme vahvan, tasapainoisen julkisen talouden, jotta voimme huolehtia turvallisuudesta ja ylläpitää oikeudenmukaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen laadukkaita palveluita, samaan aikaan huomioiden niin ympäristön ja ilmaston kuin eläinoikeudetkin.
Korotetaanko nyt sitten veroja vai leikataanko menoja? Mikään yksittäinen toimi ei ratkaise julkisen talouden ongelmia. Todellisuudessa tarvitaan kokonaisuus, joka sisältää niin veronkorotuksia kuin fiksuja menoleikkauksia sekä uudistuksia niin sosiaaliturvaan kuin veroihin liittyen. Pitkän tähtäimen panostukset koulutukseen, kulttuuriin sekä perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia lisääviin toimiin pitää nähdä taloudellisesti kannattavana investointina, esimerkiksi ongelmia ennalta ehkäisevien vaikutustensa vuoksi. Leikkaukset väärissä kohdin kostautuvat myöhemmin.
Muutokset esimerkiksi yritystukiin ja veroihin on mahdollista toteuttaa reilusti ja oikeudenmukaisella ekologisella siirtymällä voimme kääntää tulevaisuuden globaalitkin haasteet Suomelle eduksi. Ratkaisut julkisen talouden tasapainottamiseen on tehtävä ottamalla huomioon niiden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Voimme hyödyntää porrastettua toimeenpanoa ja siirtymäaikoja. Alkuun takuutulolla, myöhemmin perustulolla sekä muilla sosiaaliturvaa uudistavilla ratkaisuilla on tärkeä rooli oikeudenmukaisuuden varmistamisessa.
Kun huolehdimme väestön mielenterveydestä, työ- ja toimintakyvystä, voimme edistää myös talouden tasapainottamista.
Työn vastaanottamisen tulee olla kannattavaa, ja työelämän ihmisen hyvinvointia tukevaa. Voimme edistää tätä tavoitetta nostamalla koulutustasoa, poistamalla varhaiskasvatusmaksut, lisäämällä esimerkiksi eläkeläisten mahdollisuuksia osa-aikatöihin, puuttumalla työikäisten mielenterveysongelmiin ja lisäämällä työelämän joustoja esimerkiksi helpottamalla työn/opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamista, parantamalla ihmisten oikeutta lyhentää työaikaansa sekä lisäämällä mahdollisuuksia etätyöhön. Parannetaan myös pienyrittäjien ja pätkätyöläisten toimeentuloa.
Me myös tarvitsemme niin opintoperäistä- kuin työperäistämaahanmuuttoa. Korjataan siis maahanmuuttoon liittyvät prosessit sujuviksi, poistetaan lukukausimaksut ja myönnetään kansainvälisille opiskelijoille pysyvä opiskelulupa Suomessa suoritetun korkeakoulututkinnon jälkeen.
Suomalainen koulutus ja osaaminen on valttimme. Huolehditaan siis siitä, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, peruskoulussa on turvallinen ja rauhallinen oppimisympäristö, kaikki nuoret saavat vähintään toisen asteen koulutuksen, ja korkeakouluissa opiskelijat voivat opiskella kokopäiväisesti. Jatkuvan oppimisen kannalta on tärkeää uudistaa korkeakoulujen rahoitusmallia siten, että se kannustaa tarjoamaan muutakin kuin kokonaisia tutkintoja.
Valtiontalouden säästöjä voidaan hakea tehostamalla julkisia hankintoja tietopohjaisesti, lisäämällä kilpailua ja hankintaosaamista, pilkkomalla hankintoja pienemmiksi kokonaisuuksiksi sekä karsimalla julkisen sektorin matka- ja tilakustannuksia. Tehottomista ja ympäristölle haitallisista tuista luopuminen olisi taloudellisesti viisas päätös. Jäljelle jääviä tukia uudistettaisiin niin, että niissä painotetaan mm. reilun ekologisen siirtymän edistämistä.
Tarvitsemme vakaan veropohjan julkisten palvelujen rahoittamiseksi. Verotuksen painopistettä voitaisiin kuitenkin siirtää työn verotuksesta päästöjen, luonnonvarojen kuluttamisen ja omistamisen verotukseen. Esimerkiksi kaivosveron korotus, kiertotaloutta edistävät verot, lentovero, muovivero sekä terveydelle haitallisten tuotteiden verot voisivat tuoda meille yli miljardin verotulot. Työnverotuksen progressio tulee kuitenkin säilyttää kulutusverojen kiristyksestä huolimatta. Pääomatuloveron osalta progressiivisuutta voidaan kasvattaa tulo- ja varallisuuserojen kaventamiseksi. Suomen on myös yhdessä EU:n kanssa puututtava veroparatiiseihin, aggressiiviseen verosuunnitteluun ja maiden väliseen verokilpailuun.
Me tarvitsemme vahvan, tasapainoisen julkisen talouden, jotta voimme huolehtia turvallisuudesta ja ylläpitää oikeudenmukaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen laadukkaita palveluita, samaan aikaan huomioiden niin ympäristön ja ilmaston kuin eläinoikeudetkin.
Korotetaanko nyt sitten veroja vai leikataanko menoja? Mikään yksittäinen toimi ei ratkaise julkisen talouden ongelmia. Todellisuudessa tarvitaan kokonaisuus, joka sisältää niin veronkorotuksia kuin fiksuja menoleikkauksia sekä uudistuksia niin sosiaaliturvaan kuin veroihin liittyen. Pitkän tähtäimen panostukset koulutukseen, kulttuuriin sekä perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia lisääviin toimiin pitää nähdä taloudellisesti kannattavana investointina, esimerkiksi ongelmia ennalta ehkäisevien vaikutustensa vuoksi. Leikkaukset väärissä kohdin kostautuvat myöhemmin.
Muutokset esimerkiksi yritystukiin ja veroihin on mahdollista toteuttaa reilusti ja oikeudenmukaisella ekologisella siirtymällä voimme kääntää tulevaisuuden globaalitkin haasteet Suomelle eduksi. Ratkaisut julkisen talouden tasapainottamiseen on tehtävä ottamalla huomioon niiden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Voimme hyödyntää porrastettua toimeenpanoa ja siirtymäaikoja. Alkuun takuutulolla, myöhemmin perustulolla sekä muilla sosiaaliturvaa uudistavilla ratkaisuilla on tärkeä rooli oikeudenmukaisuuden varmistamisessa.
Kun huolehdimme väestön mielenterveydestä, työ- ja toimintakyvystä, voimme edistää myös talouden tasapainottamista.
Työn vastaanottamisen tulee olla kannattavaa, ja työelämän ihmisen hyvinvointia tukevaa. Voimme edistää tätä tavoitetta nostamalla koulutustasoa, poistamalla varhaiskasvatusmaksut, lisäämällä esimerkiksi eläkeläisten mahdollisuuksia osa-aikatöihin, puuttumalla työikäisten mielenterveysongelmiin ja lisäämällä työelämän joustoja esimerkiksi helpottamalla työn/opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamista, parantamalla ihmisten oikeutta lyhentää työaikaansa sekä lisäämällä mahdollisuuksia etätyöhön. Parannetaan myös pienyrittäjien ja pätkätyöläisten toimeentuloa.
Me myös tarvitsemme niin opintoperäistä- kuin työperäistämaahanmuuttoa. Korjataan siis maahanmuuttoon liittyvät prosessit sujuviksi, poistetaan lukukausimaksut ja myönnetään kansainvälisille opiskelijoille pysyvä opiskelulupa Suomessa suoritetun korkeakoulututkinnon jälkeen.
Suomalainen koulutus ja osaaminen on valttimme. Huolehditaan siis siitä, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, peruskoulussa on turvallinen ja rauhallinen oppimisympäristö, kaikki nuoret saavat vähintään toisen asteen koulutuksen, ja korkeakouluissa opiskelijat voivat opiskella kokopäiväisesti. Jatkuvan oppimisen kannalta on tärkeää uudistaa korkeakoulujen rahoitusmallia siten, että se kannustaa tarjoamaan muutakin kuin kokonaisia tutkintoja.
Valtiontalouden säästöjä voidaan hakea tehostamalla julkisia hankintoja tietopohjaisesti, lisäämällä kilpailua ja hankintaosaamista, pilkkomalla hankintoja pienemmiksi kokonaisuuksiksi sekä karsimalla julkisen sektorin matka- ja tilakustannuksia. Tehottomista ja ympäristölle haitallisista tuista luopuminen olisi taloudellisesti viisas päätös. Jäljelle jääviä tukia uudistettaisiin niin, että niissä painotetaan mm. reilun ekologisen siirtymän edistämistä.
Tarvitsemme vakaan veropohjan julkisten palvelujen rahoittamiseksi. Verotuksen painopistettä voitaisiin kuitenkin siirtää työn verotuksesta päästöjen, luonnonvarojen kuluttamisen ja omistamisen verotukseen. Esimerkiksi kaivosveron korotus, kiertotaloutta edistävät verot, lentovero, muovivero sekä terveydelle haitallisten tuotteiden verot voisivat tuoda meille yli miljardin verotulot. Työnverotuksen progressio tulee kuitenkin säilyttää kulutusverojen kiristyksestä huolimatta. Pääomatuloveron osalta progressiivisuutta voidaan kasvattaa tulo- ja varallisuuserojen kaventamiseksi. Suomen on myös yhdessä EU:n kanssa puututtava veroparatiiseihin, aggressiiviseen verosuunnitteluun ja maiden väliseen verokilpailuun.
Kommentit
Lähetä kommentti