Eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä on tuettava rahallisesti

Pelkästään Suomessa yli satatuhatta eläintä vuosittain joutuu osallistumaan vasten tahtoaan erilaisiin kokeisiin, joita tieteen nimissä harjoitetaan. Osa näistä kokeista on erittäin kivuliaita eläimille.

EU:n direktiivin 2010/63/EU mukaan eläinten käyttämistä tulee vähentää niin tutkimuksessa kuin opetuksessakin. Eläinkokeet tulee myös korvata heti, kun se vain on mahdollista. Eläinkokeet aiheuttavat eläimille suurta kärsimystä ja siksi niiden on jo aika jäädä historiaan. Eläinkokeettomat menetelmät ovat sitä paitsi luotettavampia, nopeampia sekä usein myös halvempia.

Ensi joulukuussa tulee kymmenen vuotta siitä, kun Suomessa astuttiin kohti eettisempää tutkimusta ja Tampereen yliopiston Lääketieteen ja biotieteiden tiedekuntaan perustettiin Eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien asiantuntijakeskus FICAM. 

FICAMia johtaa professori Tuula Heinonen, jolla on vuosien kokemus niin eläinkokeista kuin kokeista ilman eläimiä. Onkin erittäin inspiroivaa, että eläinkokeita vastaan työskentelee henkilö, joka on seurannut läheltä koe-eläinten elämää ja nähnyt kuinka toimivia (tai toimimattomia) kokeet käytännössä ovat. FICAM nimenomaan haluaa vähentää eläinkokeita tarjoamalla niille vaihtoehtoisia menetelmiä. Käyttämällä ihmissolupohjaisia kudos- ja elinmalleja FICAM edistää tiedettä, joka pohjaa ihmisbiologiaan. Tutkimus ihmissoluilla tuntuukin loogisemmalta kuin tutkimus vaikkapa hiirellä, kun on kyse ihmisten, eikä hiirten terveydestä. Fakta on, että esimerkiksi hiirien biologia poikkeaa ihmisen biologiasta. FICAM myös kouluttaa asiantuntijoita ja toimii referenssilaboratoriona EURL ECVAMille. Lisäksi Tuula Heinonen toimii eläinkokeille vaihtoehtoisia testejä arvioivassa PARERE -ryhmässä. 

On upeaa, että meillä Suomessa kehitetään tutkimusta, johon ei tarvitse hyödyntää eläimiä. Eläinkokeet eivät ole välttämättömiä, kuten usein ajatellaan. Eläinkokeille on olemassa jo vaihtoehtoja ja niitä voidaan saada yhä lisää. Vaihtoehtomenetelmien kehittäminen on kuitenkin pitkäjänteistä työtä ja siksi on tärkeää, että FICAM pystyy luottamaan tutkimuksen jatkoon ja panostamaan työhön pitkällä tähtäimellä. Vaihtoehtomenetelmäkeskuksen toiminnan turvaaminen on erittäin tärkeää.

Maa- ja metsätalousministeriön sivulla kerrotaan, että MMM "on tukenut eläinkokeita korvaavien menetelmien kehittämistä jo 28 vuoden ajan yhteensä yli 500 000 eurolla". Puoli miljoonaa on iso raha, mutta se ei todellakaan ole riittävästi (varsinkaan jos summan jakaa noin monelle vuosikymmenelle). Animalian sivulla todetaan, että FICAMin todellinen rahoitustarve olisi vuosittain noin miljoona euroa. Ruotsissa vastaavanlaista työtä tuetaan lähes kuudella miljoonalla eurolla, vuosittain! Suomella on siis petrattavaa ja meidän tulee vaatia, että FICAM voi jatkaa toimintaansa myös pitkälle tulevaisuuteen. 





Lisää eläinkokeista Animalian sivulta
Lisää vaihtoehtomenetelmistä FICAMin sivulta.

Kommentit