"- Haluaisin olla vegaani, mutta olen aivan liian laiska." Lause, jonka ole kuullut todella useasti viime aikoina.
Harva enää kieltää, kuinka mittava ja negatiivinen vaikutus lihan- ja maidontuotannolla on ympäristölle. Asiasta on uutistoitu niin paljon, että tieto ei ole voinut mennä ohi. Myös eläintuotannon ongelmat ovat ihmisille tuttuja. Tiedetään ne "yksittäistapaukset", joissa eläimiä on suoranaisesti rääkätty, mutta tiedetään myös, että edes lakia noudattavilla tiloilla eläinten olot eivät ole lähelläkään sitä, mitä niiden pitäisi olla, jotta voitaisiin puhua luonnollisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämisestä. Syöpäjärjestöt ovat jo pitkään toitottaneet lihansyönnin vaaroista ja siitä, että suomalaiset syövät lihatuotteita reilusti yli suositusten. Moni siis haluaisi olla vegaani ympäristösyistä, eläineettisistä syistä, terveyssyistä tai jostain muusta syystä. Koska laiskottaa, tulee ostettua kanaa, lehmänmaitoa ja liivatetta sisältäviä karkkeja. Koska näin on tottunut tekemään.
Pari vuosikymmentä taaksepäin aloin ymmärtää maailmasta enemmän. Esimerkiksi sen, että lehmät eivät tuota maitoa vuodesta toiseen automaattisesti vaan tarvitsevat sitä varten vasikan, kuten ihmisäiditkin tuottavat maitoa omalle vauvalleen. Maailma oli hyvin toisenlainen silloin, ainakin vegaanisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Tuolloin ei ollut kasvimaitoja vaan erikoiskaupasta ostettiin soijajauhoa, joka sotkettiin veteen ja saatiin todella pahan makuista soijamaitoa, jota oikeasti pystyi käyttämään vain leivontaan. Tuolloin ei myöskään marketeista löytynyt kasviperäisiä pihvejä, suikaleita, pyöryköitä. Liha jätettiin ruoasta pois ja tilalle lioteltiin papuja ja linssejä. Ainoa vähän lihaisampi tuote oli soijanakkijauhe! Ja sitä tulikin paisteltua makaronille kaveriksi aika ahkerasti. Myös falafeleja tuli pyöriteltyä kyllästymiseen asti. Kovasti olen yrittänyt unohtaa vesimelonista ja appelsiinista valmistetut vegenakit. Jäivät todellakin syömättä.
Vuonna 2018 on onneksi helpompaa elää vegaanisesti ja silti nauttia todella runsaista ja ravitsevista aamiaisista, välipaloista ja lounaista, unohtamatta ei-niin-terveellisiä herkkuja ja juhlaruokia. Niin isot marketit kuin pienet kyläkaupat ovat lähteneet mukaan vegebuumiin ja valikoimaa löytyy, olipa sitten tarvetta vaihtaa lehmänmaitotuotteet kasviperäisiin tai lihatuotteet vastaaviin kasviproteiinituotteisiin. Nykyisin myös useisiin tuotteisiin on selkeästi merkitty, että tuote on vegaaninen. Lähes jokaisessa ravintolassa löytyy jokin vegaaninen vaihtoehto (vaikka parantamisen varaakin on, nimittäin moni ravintoloitsija tuntuu ajattelevan, että vegaanit kaipaavat ääriterveellistä ja mautonta ruokaa, mikä harvemmin pitää paikkansa).
Myönnän, että uudet tuotteet voivat epäilyttää ja alkuun voi joutua kokeilemaan useampaa eri tuotetta ennen kuin omat suosikit löytyvät (ja tähän saattaa harmillisesti haaskautua rahaa, jollei tuotteita kokeile vaikkapa kimpassa kavereiden kanssa). Ehkäpä vegaanisten tuotteiden löytämiseen voisi suhtautua kuin uuteen harrastukseen. Jos koko elämäntavan muuttaminen kerralla vegaaniseksi tuntuu hankalalta jo ajatuksena, voi ottaa pienempiä askelia ja vaihtaa eläinperäisiä tuotteita vegaanisiin omaan tahtiin. Luonto kyllä kiittää joka kerta, kun eläinperäinen tuote vaihtuu vegaaniseen versioon! Mikäli lähipiiristä löytyy joku vegaani tai vegaaniksi pyrkivä, kannattaa hänen apuaa käyttää hyödyksi ja lähteä vaikka yhdessä ruokakauppaan. Tällainen tuttava luultavasti osaa neuvoa, mistä tuotteiden etsiminen kannattaa aloittaa ja mitä eroa esimerkiksi eri merkeillä on. Tänä päivänä meillä on suurena apuna myös netti. Kun googlettaa "kananmunaton", "maidoton" tai "vegaaninen" ja sen, mitä haluaa kokata tai leipoa, löytää valtavasti reseptejä, jotka eri ruokabloggarit ovat testanneet toimiviksi. Jopa marenkien ja munakkaan tekeminen onnistuu ilman kananmunaa.
Ja lopuksi mainostan (maksutta) omaa suosikkiani, jonka Uutuudet-osio on erityisesti kovassa käytössä. Vegaanituotteet-sivustolta nimittäin on todella helppo tarkistaa, mitkä tuotteet ovatkaan vegaanisia, olipa sitten kyseessä ateriapakasteet tai keksit! Sivustoa selatessa voi yllättyä, nimittäin moni ei-vegaaniseksi mielletty tuote onkin vegaaninen. Jopa ne lihaisimmista lihaisimmat sekasyöjät saattavat sortua näihin tuotteisiin, kun kuvittelevat niiden sisältävän vaikkapa lehmänmaitoa.
Laiskinkin ruokailija voi vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttämistä, kun ihan himppusen selvittää, mitä omien suosikkituotteiden vegaaniset versiot voisivat olla.
Mitäs muita vinkkejä tulisi mieleen, joilla päästä alkuun?
Harva enää kieltää, kuinka mittava ja negatiivinen vaikutus lihan- ja maidontuotannolla on ympäristölle. Asiasta on uutistoitu niin paljon, että tieto ei ole voinut mennä ohi. Myös eläintuotannon ongelmat ovat ihmisille tuttuja. Tiedetään ne "yksittäistapaukset", joissa eläimiä on suoranaisesti rääkätty, mutta tiedetään myös, että edes lakia noudattavilla tiloilla eläinten olot eivät ole lähelläkään sitä, mitä niiden pitäisi olla, jotta voitaisiin puhua luonnollisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämisestä. Syöpäjärjestöt ovat jo pitkään toitottaneet lihansyönnin vaaroista ja siitä, että suomalaiset syövät lihatuotteita reilusti yli suositusten. Moni siis haluaisi olla vegaani ympäristösyistä, eläineettisistä syistä, terveyssyistä tai jostain muusta syystä. Koska laiskottaa, tulee ostettua kanaa, lehmänmaitoa ja liivatetta sisältäviä karkkeja. Koska näin on tottunut tekemään.
Pari vuosikymmentä taaksepäin aloin ymmärtää maailmasta enemmän. Esimerkiksi sen, että lehmät eivät tuota maitoa vuodesta toiseen automaattisesti vaan tarvitsevat sitä varten vasikan, kuten ihmisäiditkin tuottavat maitoa omalle vauvalleen. Maailma oli hyvin toisenlainen silloin, ainakin vegaanisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Tuolloin ei ollut kasvimaitoja vaan erikoiskaupasta ostettiin soijajauhoa, joka sotkettiin veteen ja saatiin todella pahan makuista soijamaitoa, jota oikeasti pystyi käyttämään vain leivontaan. Tuolloin ei myöskään marketeista löytynyt kasviperäisiä pihvejä, suikaleita, pyöryköitä. Liha jätettiin ruoasta pois ja tilalle lioteltiin papuja ja linssejä. Ainoa vähän lihaisampi tuote oli soijanakkijauhe! Ja sitä tulikin paisteltua makaronille kaveriksi aika ahkerasti. Myös falafeleja tuli pyöriteltyä kyllästymiseen asti. Kovasti olen yrittänyt unohtaa vesimelonista ja appelsiinista valmistetut vegenakit. Jäivät todellakin syömättä.
Vuonna 2018 on onneksi helpompaa elää vegaanisesti ja silti nauttia todella runsaista ja ravitsevista aamiaisista, välipaloista ja lounaista, unohtamatta ei-niin-terveellisiä herkkuja ja juhlaruokia. Niin isot marketit kuin pienet kyläkaupat ovat lähteneet mukaan vegebuumiin ja valikoimaa löytyy, olipa sitten tarvetta vaihtaa lehmänmaitotuotteet kasviperäisiin tai lihatuotteet vastaaviin kasviproteiinituotteisiin. Nykyisin myös useisiin tuotteisiin on selkeästi merkitty, että tuote on vegaaninen. Lähes jokaisessa ravintolassa löytyy jokin vegaaninen vaihtoehto (vaikka parantamisen varaakin on, nimittäin moni ravintoloitsija tuntuu ajattelevan, että vegaanit kaipaavat ääriterveellistä ja mautonta ruokaa, mikä harvemmin pitää paikkansa).
Myönnän, että uudet tuotteet voivat epäilyttää ja alkuun voi joutua kokeilemaan useampaa eri tuotetta ennen kuin omat suosikit löytyvät (ja tähän saattaa harmillisesti haaskautua rahaa, jollei tuotteita kokeile vaikkapa kimpassa kavereiden kanssa). Ehkäpä vegaanisten tuotteiden löytämiseen voisi suhtautua kuin uuteen harrastukseen. Jos koko elämäntavan muuttaminen kerralla vegaaniseksi tuntuu hankalalta jo ajatuksena, voi ottaa pienempiä askelia ja vaihtaa eläinperäisiä tuotteita vegaanisiin omaan tahtiin. Luonto kyllä kiittää joka kerta, kun eläinperäinen tuote vaihtuu vegaaniseen versioon! Mikäli lähipiiristä löytyy joku vegaani tai vegaaniksi pyrkivä, kannattaa hänen apuaa käyttää hyödyksi ja lähteä vaikka yhdessä ruokakauppaan. Tällainen tuttava luultavasti osaa neuvoa, mistä tuotteiden etsiminen kannattaa aloittaa ja mitä eroa esimerkiksi eri merkeillä on. Tänä päivänä meillä on suurena apuna myös netti. Kun googlettaa "kananmunaton", "maidoton" tai "vegaaninen" ja sen, mitä haluaa kokata tai leipoa, löytää valtavasti reseptejä, jotka eri ruokabloggarit ovat testanneet toimiviksi. Jopa marenkien ja munakkaan tekeminen onnistuu ilman kananmunaa.
Ja lopuksi mainostan (maksutta) omaa suosikkiani, jonka Uutuudet-osio on erityisesti kovassa käytössä. Vegaanituotteet-sivustolta nimittäin on todella helppo tarkistaa, mitkä tuotteet ovatkaan vegaanisia, olipa sitten kyseessä ateriapakasteet tai keksit! Sivustoa selatessa voi yllättyä, nimittäin moni ei-vegaaniseksi mielletty tuote onkin vegaaninen. Jopa ne lihaisimmista lihaisimmat sekasyöjät saattavat sortua näihin tuotteisiin, kun kuvittelevat niiden sisältävän vaikkapa lehmänmaitoa.
Laiskinkin ruokailija voi vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttämistä, kun ihan himppusen selvittää, mitä omien suosikkituotteiden vegaaniset versiot voisivat olla.
Mitäs muita vinkkejä tulisi mieleen, joilla päästä alkuun?
Kommentit
Lähetä kommentti