On se aika vuodesta, kun päiväkodeissa ja kouluissa supistaan joululahjatoiveista, jouluherkuista ja mahdollisista lomamatkoista. Osa lapsista ja nuorista arvelee, että paketeista löytyy uusimmat pelivälineet, lelut, älypuhelimet ja merkkivaatteet. Muutama jää kuitenkin keskustelun ulkopuolelle. He tietävät, että jouluna ei tule sen enempää paketteja kuin erikoisruokiakaan, matkoista puhumattakaan. Joulun aika voi olla monelle vähävaraiselle perheelle kaikkea muuta kuin juhlaa, kun arkenakaan ei ole varaa edes välttämättömiin hygienia-, vaate-, tai ruokatarvikkeisiin.
Vaikka joulu saattaa kärjistää tilannetta, ei se ole ainoa aika, jolloin vähävaraisen perheen lapsi kokee jäävänsä jostain paitsi. Hän saattaa jäädä vaille niin kunnollista ravintoa, terveydenhuoltoa, oikean kokoisia ja vuodenaikaan sopivia vaatteita kuin harrastuksiakin. Tämän vuoksi lasta saatetaan kiusata ja hän saattaa jäädä kaveripiirien ulkopuolelle. On myös ne syntymäpäivät ja koulun retket, joista lapsi ehkä jää pois. Voi olla, ettei häntä huomioida myöskään kotona, kun huoltajan tai huoltajien ajatukset ovat keskittyneet toimeentuloon, mahdollisiin parisuhdeongelmiin sekä omaan jaksamiseen. Osa huoltajista saattaa myös kärsiä alkoholi- tai mielenterveysongelmista, mikä voi vaikuttaa heikentävästi suoraan lapsen tai nuoren jaksamiseen ja koulumenestykseen, itsetuntoon ja ylipäätään näkemykseen omasta tulevaisuudesta. Hän voi tunteaa syvää häpeää ja jopa syyllisyyttä taustansa vuoksi. Nämä lapset ovat suuressa vaarassa syrjäytyä, opintie päättyy hyväosaisia useammin peruskouluun.
Maassamme elää köyhyydessä yli 100 000 lasta. Luku on hälyttävä. Vaikka moni yleishyödyllinen järjestö toimii lapsiperheiden hyväksi, on myös valtion toimittava, jotta lapsiperheköyhyys saadaan vähenemään. Köyhyys ei ole lapsen oma valinta, mutta valitettavasti kaikilla lapsilla ei ole tällä hetkellä tasa-arvoiset lähtökohdat rakentaa tulevaisuuttaan.
Lapsiperheisiin kohdistetut leikkaukset on peruttava. On olennaista puuttua lasten köyhyyteen ajoissa, sillä ennaltaehkäisevät toimet vaativat yleensä vähemmän julkisia varoja kuin syrjäytymisen seurausten hoitaminen. Perhe-etuuksien tulee olla riittävällä tasolla, varhaiskasvatukseen, neuvoloihin, aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin tulee satsata. Ihan jokaisella tulee olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintoihin yhdenvertaisesti ja saada laadukasta palvelua. Poliittisten päätösten pohjaksi tulee aina tehdä lapsivaikutusten arviointi.
Vähävaraisten perheiden tilannetta voidaan helpottaa esimerkiksi korottamalla toimeentulotuen alaikäisten lasten perusosaa ja antamalla tukeen joululisä. Pienimpien vanhempainpäivärahojen korottaminen, harrastustakuu, maksuton aamu- ja iltapäivätoiminta sekä maksuton varhaiskasvatus auttavat heikommassa asemassa olevia perheitä selviämään arjesta.
Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus kasvaa turvallisessa, terveellisessä ja lapsiystävällisessä ympäristössä, joka tukee heidän kehittymistään ja oppimistarpeitaan. Seuraavan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä tulee olla lapsiköyhyyden vähentäminen ja lasten eriarvoistumisen pysäyttäminen.
Vaikka joulu saattaa kärjistää tilannetta, ei se ole ainoa aika, jolloin vähävaraisen perheen lapsi kokee jäävänsä jostain paitsi. Hän saattaa jäädä vaille niin kunnollista ravintoa, terveydenhuoltoa, oikean kokoisia ja vuodenaikaan sopivia vaatteita kuin harrastuksiakin. Tämän vuoksi lasta saatetaan kiusata ja hän saattaa jäädä kaveripiirien ulkopuolelle. On myös ne syntymäpäivät ja koulun retket, joista lapsi ehkä jää pois. Voi olla, ettei häntä huomioida myöskään kotona, kun huoltajan tai huoltajien ajatukset ovat keskittyneet toimeentuloon, mahdollisiin parisuhdeongelmiin sekä omaan jaksamiseen. Osa huoltajista saattaa myös kärsiä alkoholi- tai mielenterveysongelmista, mikä voi vaikuttaa heikentävästi suoraan lapsen tai nuoren jaksamiseen ja koulumenestykseen, itsetuntoon ja ylipäätään näkemykseen omasta tulevaisuudesta. Hän voi tunteaa syvää häpeää ja jopa syyllisyyttä taustansa vuoksi. Nämä lapset ovat suuressa vaarassa syrjäytyä, opintie päättyy hyväosaisia useammin peruskouluun.
Maassamme elää köyhyydessä yli 100 000 lasta. Luku on hälyttävä. Vaikka moni yleishyödyllinen järjestö toimii lapsiperheiden hyväksi, on myös valtion toimittava, jotta lapsiperheköyhyys saadaan vähenemään. Köyhyys ei ole lapsen oma valinta, mutta valitettavasti kaikilla lapsilla ei ole tällä hetkellä tasa-arvoiset lähtökohdat rakentaa tulevaisuuttaan.
Lapsiperheisiin kohdistetut leikkaukset on peruttava. On olennaista puuttua lasten köyhyyteen ajoissa, sillä ennaltaehkäisevät toimet vaativat yleensä vähemmän julkisia varoja kuin syrjäytymisen seurausten hoitaminen. Perhe-etuuksien tulee olla riittävällä tasolla, varhaiskasvatukseen, neuvoloihin, aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin tulee satsata. Ihan jokaisella tulee olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintoihin yhdenvertaisesti ja saada laadukasta palvelua. Poliittisten päätösten pohjaksi tulee aina tehdä lapsivaikutusten arviointi.
Vähävaraisten perheiden tilannetta voidaan helpottaa esimerkiksi korottamalla toimeentulotuen alaikäisten lasten perusosaa ja antamalla tukeen joululisä. Pienimpien vanhempainpäivärahojen korottaminen, harrastustakuu, maksuton aamu- ja iltapäivätoiminta sekä maksuton varhaiskasvatus auttavat heikommassa asemassa olevia perheitä selviämään arjesta.
Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus kasvaa turvallisessa, terveellisessä ja lapsiystävällisessä ympäristössä, joka tukee heidän kehittymistään ja oppimistarpeitaan. Seuraavan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä tulee olla lapsiköyhyyden vähentäminen ja lasten eriarvoistumisen pysäyttäminen.
Photo: Michal Parzuchowski / Unsplash
Kommentit
Lähetä kommentti