Koronakriisi on lisännyt lasten ja nuorten yksinäisyyttä, heikentänyt erilaisia palveluita sekä kurittanut useiden perheiden taloutta. Kriisin vaikutukset lapsiin ja nuoriin voivat tuntua vielä vuosikymmenten päästä.
Juuri nyt lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Ja kun näin tehdään, lastenkulttuuri tulisi nähdä valtakunnallisena voimavarana, sillä vaikka taiteella ja kulttuurilla on itseisarvonsa, on lastenkulttuurista ja taidetoiminnasta valtavasti hyötyä niin yksittäisen lapsen kuin koko yhteiskunnankin tasolla. Lastenkulttuuri työllistää pitkän liudan ammattilaisia ja tarjoaa säästöjä julkiseen talouteen esimerkiksi kulttuurihyvinvointityön kautta.
Taidetoiminnalla on todettu olevan muun muassa lukutaitoa, matemaattisia taitoja, ongelmanratkaisukykyä, ryhmätyötaitoja sekä tunteiden hallintaa kehittäviä vaikutuksia. Taideharrastusten avulla voi myös haastaa ennakkoluuloja.
Taidetoiminnan parissa lapset ja nuoret voivat rakentaa verkostoja, joista osa saattaa kantaa pitkälle aikuisuuteen. Taiteen kautta he voivat myös tuoda itseään ja ajatuksiaan esiin, purkaa kokemuksiaan sekä tunteitaan, jopa turhautumistaan tavalla joka ei välttämättä pelkästään puhumalla onnistuisi. Osaava lastenkulttuurin ammattilainen luo taideharrastukseen turvallisen tilan, jossa voi rauhassa tutkia omia vahvuuksia ja kasvattaa itseluottamusta. Lastenkulttuuri voi tarjota positiivisia kokemuksia silloinkin, kun työpajat ja muu kulttuuritoiminta on etäyhteyksien päässä.
Laadukkaan lastenkulttuurin rooli hyvinvoinnin edistäjänä on siis epäilemättä suuri. Lasten ja nuorten oikeus taiteeseen ja kulttuuriin ei kuitenkaan vielä toteudu yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti maassamme ja tähän epäkohtaan tulee puuttua pikimmiten. Keinoja kyllä on jos vain tahtoa löytyy.
Juuri nyt lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Ja kun näin tehdään, lastenkulttuuri tulisi nähdä valtakunnallisena voimavarana, sillä vaikka taiteella ja kulttuurilla on itseisarvonsa, on lastenkulttuurista ja taidetoiminnasta valtavasti hyötyä niin yksittäisen lapsen kuin koko yhteiskunnankin tasolla. Lastenkulttuuri työllistää pitkän liudan ammattilaisia ja tarjoaa säästöjä julkiseen talouteen esimerkiksi kulttuurihyvinvointityön kautta.
Taidetoiminnalla on todettu olevan muun muassa lukutaitoa, matemaattisia taitoja, ongelmanratkaisukykyä, ryhmätyötaitoja sekä tunteiden hallintaa kehittäviä vaikutuksia. Taideharrastusten avulla voi myös haastaa ennakkoluuloja.
Taidetoiminnan parissa lapset ja nuoret voivat rakentaa verkostoja, joista osa saattaa kantaa pitkälle aikuisuuteen. Taiteen kautta he voivat myös tuoda itseään ja ajatuksiaan esiin, purkaa kokemuksiaan sekä tunteitaan, jopa turhautumistaan tavalla joka ei välttämättä pelkästään puhumalla onnistuisi. Osaava lastenkulttuurin ammattilainen luo taideharrastukseen turvallisen tilan, jossa voi rauhassa tutkia omia vahvuuksia ja kasvattaa itseluottamusta. Lastenkulttuuri voi tarjota positiivisia kokemuksia silloinkin, kun työpajat ja muu kulttuuritoiminta on etäyhteyksien päässä.
Laadukkaan lastenkulttuurin rooli hyvinvoinnin edistäjänä on siis epäilemättä suuri. Lasten ja nuorten oikeus taiteeseen ja kulttuuriin ei kuitenkaan vielä toteudu yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti maassamme ja tähän epäkohtaan tulee puuttua pikimmiten. Keinoja kyllä on jos vain tahtoa löytyy.
Photo: Janko Ferlic / Unsplash
Kommentit
Lähetä kommentti