Suomen väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan heikkenevän merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden ja rahoittamisen kannalta onkin olennaista, että kaikki työikäiset pääsevät mukaan työelämään oman työkykynsä mukaisesti ja että avoinna oleviin työtehtäviin löydetään osaajia. 2020-luvun työelämä on hektistä ja jatkuvassa muutoksessa, ja meidän työikäisten tulisi pysyä mukana kuormittumatta liikaa. Työelämän on oltava oikeudenmukaista ja palkkauksen tasa-arvoista, ja kohtuullisen työmäärän on taattava riittävä palkka.
Nykyinen hallitus on jo tehnyt useita työllisyyttä parantavia toimia, kuten jatkuvaan oppimiseen panostaminen ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Jatkossa tarvitsemme runsaasti lisää erilaisia keinoja, joilla luodaan työpaikkoja, poistetaan työllistymisen esteitä ja autetaan töissä olevia pysymään työelämässä.
Näen tarpeellisena, että panostamme erityisesti koulutukseen, esimerkiksi aloituspaikkojen lisäämiseen sekä opiskelijahuoltoon. Voimme kohdentaa innovaatiorahoitusta vihreää siirtymää tukevien uusien ratkaisujen kehittämiseen ja tukea tulevaisuuden haasteisiin vastauksia etsivää tutkimusta. Voimme parantaa yrittämisen edellytyksiä ja tukea vastuullisia pk-yrityksiä. Erityisesti on kiinnitettävä huomioita yrittäjäpolun alkuvaiheeseen. Helpottamalla edelleen työperäistä maahanmuuttoa voidaan lisätä työvoiman saatavuutta nopeallakin tahdilla. On myös tärkeää, että Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten on helppoa jäädä Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen.
Tukemalla työssä jaksamista ja työhyvinvointia vältetään työkyvyttömyyttä. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvaa ja sairauspoissaolojen määrä laskee. Tähän tietysti liittyy vahvasti toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut, esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Ihmisten työkykyyn kannattaa ja pitää investoida. Sote-järjestöjen rooli tärkeänä valtakunnallisena voimavarana tulee tässä kohtaa pitää mielessä. Parhaimmillaan työ myös lisää ihmisen hyvinvointia. Nykyinen byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa myös uudistamista työllistymistä paremmin mahdollistavaan suuntaan.
Joustavoitetaan työelämää niin, että se ottaa paremmin huomioon erilaiset elämäntilanteet ja helpotetaan perheen ja työn tai opiskelun yhteensovittamista. Lisätään ihmisten mahdollisuuksia päättää omasta työajasta.
Työllisyysastetta ei kasvateta taikasauvaa heilauttamalla ja erilaiset maailmantilanteet varmasti heittelevät kiviä työllisyystoimien tielle. Emme voi kuitenkaan jäädä odottelemaan. Työllisyystoimet vaativat myös resurssia ja tekevät lovensa valtion budjettiin. Koulutuksesta leikkaaminen tai silmien ummistaminen työuupumukselta, joka muuten koskettaa jo osaa vastavalmistuneistakin, olisi kuitenkin erittäin lyhytnäköistä politiikkaa.
Työelämä tarvitsee osaajia ja me työikäiset tarvitsemme mielekkään ja joustavan työelämän. Otetaan siis suunta kohti välttämättömiä, mutta kannattavia uudistuksia sekä vastuullista, kestävää ja inhimillistä työllisyyspolitiikkaa. Otetaan suunta kohti 80 % työllisyysastetta!
.png)
Nykyinen hallitus on jo tehnyt useita työllisyyttä parantavia toimia, kuten jatkuvaan oppimiseen panostaminen ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Jatkossa tarvitsemme runsaasti lisää erilaisia keinoja, joilla luodaan työpaikkoja, poistetaan työllistymisen esteitä ja autetaan töissä olevia pysymään työelämässä.
Näen tarpeellisena, että panostamme erityisesti koulutukseen, esimerkiksi aloituspaikkojen lisäämiseen sekä opiskelijahuoltoon. Voimme kohdentaa innovaatiorahoitusta vihreää siirtymää tukevien uusien ratkaisujen kehittämiseen ja tukea tulevaisuuden haasteisiin vastauksia etsivää tutkimusta. Voimme parantaa yrittämisen edellytyksiä ja tukea vastuullisia pk-yrityksiä. Erityisesti on kiinnitettävä huomioita yrittäjäpolun alkuvaiheeseen. Helpottamalla edelleen työperäistä maahanmuuttoa voidaan lisätä työvoiman saatavuutta nopeallakin tahdilla. On myös tärkeää, että Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten on helppoa jäädä Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen.
Tukemalla työssä jaksamista ja työhyvinvointia vältetään työkyvyttömyyttä. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvaa ja sairauspoissaolojen määrä laskee. Tähän tietysti liittyy vahvasti toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut, esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Ihmisten työkykyyn kannattaa ja pitää investoida. Sote-järjestöjen rooli tärkeänä valtakunnallisena voimavarana tulee tässä kohtaa pitää mielessä. Parhaimmillaan työ myös lisää ihmisen hyvinvointia. Nykyinen byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa myös uudistamista työllistymistä paremmin mahdollistavaan suuntaan.
Joustavoitetaan työelämää niin, että se ottaa paremmin huomioon erilaiset elämäntilanteet ja helpotetaan perheen ja työn tai opiskelun yhteensovittamista. Lisätään ihmisten mahdollisuuksia päättää omasta työajasta.
Työllisyysastetta ei kasvateta taikasauvaa heilauttamalla ja erilaiset maailmantilanteet varmasti heittelevät kiviä työllisyystoimien tielle. Emme voi kuitenkaan jäädä odottelemaan. Työllisyystoimet vaativat myös resurssia ja tekevät lovensa valtion budjettiin. Koulutuksesta leikkaaminen tai silmien ummistaminen työuupumukselta, joka muuten koskettaa jo osaa vastavalmistuneistakin, olisi kuitenkin erittäin lyhytnäköistä politiikkaa.
Työelämä tarvitsee osaajia ja me työikäiset tarvitsemme mielekkään ja joustavan työelämän. Otetaan siis suunta kohti välttämättömiä, mutta kannattavia uudistuksia sekä vastuullista, kestävää ja inhimillistä työllisyyspolitiikkaa. Otetaan suunta kohti 80 % työllisyysastetta!
.png)
Kommentit
Lähetä kommentti