Viime päivinä on taas puhuttu maailmalla tehdyistä kokeiluista, joissa ihmisten työaikaa on lyhennetty 80 prosenttiin aiemmasta sadasta prosentista, mutta palkka on silti pysynyt samana. Britanniassa on nyt tehty 61 työpaikalla puolivuotinen nelipäiväisen työviikon kokeilu, johon osallistui kaikkiaan noin 2 900 työntekijää. Tämä on siis kaikkien aikojen suurin nelipäiväisen työviikon kokeilu.
HS.fi: Maailman suurin nelipäiväisen työviikon koe päättyi Britanniassa: Stressi väheni, tuottavuus nousi
HS.fi: SAK haluaa kokeilla pian nelipäiväistä työviikkoa Suomessa
Isossa mittakaavassa työnantajapuoli ei varmaankaan ole valmis siirtymään 80% työviikkoon 100% palkalla, ja osalla aloista se olisi luultavasti työntekijäpulan vuoksi hyvin vaikeaa, mutta kannatan lämpimästi, että Suomessakin tehtäisiin 4pv/vko tai 6h/pv -kokeiluja.
Suomen Yrittäjien mukaan nelipäiväinen työviikko täydellä palkalla johtaisi ahdinkoon. Itse en silti rohkenisi näinkään väittää, sillä kuten SAK kommentoi "tuottavuus ja työtuntien määrä eivät kulje käsi kädessä". Tulokset ovat olleet niin työnantajille kuin työntekijöille positiivisia. Kokeilujen mukaan tuottavuus on saattanut jopa parantua, tai vähintäänkin pysynyt samana. Lisäksi säästöä voisi tulla mm. siitä, että rekrytointiin ja perehdyttämiseen käytetty aika vähenee, kun ihmiset sitoutuvat aiempaa paremmin työpaikkaansa.
"Kokeilun perusteella työntekijöiden poissaolot vähenivät. -- Raportin mukaan työntekijät voivat paremmin töissä. Sekä fyysinen että psyykkinen terveys paranivat kokeilun aikana. Työntekijöiden stressitasot pienenivät. Lisäksi ahdistusta, väsymystä ja uniongelmia oli vähemmän."
Mielenkiintoisimmat tulokset Britannian kokeilussa lienevät se, että työntekijät saivat hieman enemmän aikaiseksi neljässä työpäivässä kuin viidessä ja se, että kolmannes kokeilussa mukana olleista yrityksistä aikoo ryhtyä käyttämään pysyvästi nelipäiväistä työviikkoa (yli 90 prosenttia yrityksistä aikoo jatkaa nelipäiväistä työviikkoa ainakin toistaiseksi).
Mitä tulee ihmisten työssä jaksamiseen, työajan lyhentäminen työntekijän itsensä toiveesta tulisi olla jo nyt mahdollista kaikille, esimerkiksi enintään 30 tuntiin viikossa, palkka samassa suhteessa pienentyen. Vihreiden Reilun muutoksen ohjelmassa esitetäänkin, että työaikalainsäädäntöä ja työmarkkinasopimuksia säädellään niin, että niissä mahdollistetaan myös työajan lyhentäminen.
Työelämän joustavuus on tärkeää esimerkiksi erilaisten elämäntilanteiden tai työntekijän hyvinvoinnin vuoksi ja joustavuutta voidaan lisätä esimerkiksi vapaaehtoisen osa-aikatyön ja sapattivapaiden avulla. Työmäärä tulee tietysti suhteuttaa lyhennettyyn työaikaan.
Olen pohtinut sitä, mitä kaikkea ihmiset voisivat tehdä esimerkiksi yhdellä extrapäivällä. He voisivat tehdä vapaaehtoistöitä, he voisivat helpommin auttaa sukulaista/ystävää lastenhoidossa, he voisivat toteuttaa omia projektejaan vaikkapa taiteen parissa, he voisivat pitää huolta kunnostaan ja terveydestään liikkumalla enemmän, he voisivat kehittää itseään vaikkapa suorittamalla opintoja, he voisivat leikkiä enemmän lastensa kanssa tai he voisivat rentoutua hyvän kirjan, elokuvan tai ystävien seurassa. He voisivat tehdä paljon hyvää!
HS.fi: Maailman suurin nelipäiväisen työviikon koe päättyi Britanniassa: Stressi väheni, tuottavuus nousi
HS.fi: SAK haluaa kokeilla pian nelipäiväistä työviikkoa Suomessa
Isossa mittakaavassa työnantajapuoli ei varmaankaan ole valmis siirtymään 80% työviikkoon 100% palkalla, ja osalla aloista se olisi luultavasti työntekijäpulan vuoksi hyvin vaikeaa, mutta kannatan lämpimästi, että Suomessakin tehtäisiin 4pv/vko tai 6h/pv -kokeiluja.
Suomen Yrittäjien mukaan nelipäiväinen työviikko täydellä palkalla johtaisi ahdinkoon. Itse en silti rohkenisi näinkään väittää, sillä kuten SAK kommentoi "tuottavuus ja työtuntien määrä eivät kulje käsi kädessä". Tulokset ovat olleet niin työnantajille kuin työntekijöille positiivisia. Kokeilujen mukaan tuottavuus on saattanut jopa parantua, tai vähintäänkin pysynyt samana. Lisäksi säästöä voisi tulla mm. siitä, että rekrytointiin ja perehdyttämiseen käytetty aika vähenee, kun ihmiset sitoutuvat aiempaa paremmin työpaikkaansa.
"Kokeilun perusteella työntekijöiden poissaolot vähenivät. -- Raportin mukaan työntekijät voivat paremmin töissä. Sekä fyysinen että psyykkinen terveys paranivat kokeilun aikana. Työntekijöiden stressitasot pienenivät. Lisäksi ahdistusta, väsymystä ja uniongelmia oli vähemmän."
Mielenkiintoisimmat tulokset Britannian kokeilussa lienevät se, että työntekijät saivat hieman enemmän aikaiseksi neljässä työpäivässä kuin viidessä ja se, että kolmannes kokeilussa mukana olleista yrityksistä aikoo ryhtyä käyttämään pysyvästi nelipäiväistä työviikkoa (yli 90 prosenttia yrityksistä aikoo jatkaa nelipäiväistä työviikkoa ainakin toistaiseksi).
Mitä tulee ihmisten työssä jaksamiseen, työajan lyhentäminen työntekijän itsensä toiveesta tulisi olla jo nyt mahdollista kaikille, esimerkiksi enintään 30 tuntiin viikossa, palkka samassa suhteessa pienentyen. Vihreiden Reilun muutoksen ohjelmassa esitetäänkin, että työaikalainsäädäntöä ja työmarkkinasopimuksia säädellään niin, että niissä mahdollistetaan myös työajan lyhentäminen.
Työelämän joustavuus on tärkeää esimerkiksi erilaisten elämäntilanteiden tai työntekijän hyvinvoinnin vuoksi ja joustavuutta voidaan lisätä esimerkiksi vapaaehtoisen osa-aikatyön ja sapattivapaiden avulla. Työmäärä tulee tietysti suhteuttaa lyhennettyyn työaikaan.
Olen pohtinut sitä, mitä kaikkea ihmiset voisivat tehdä esimerkiksi yhdellä extrapäivällä. He voisivat tehdä vapaaehtoistöitä, he voisivat helpommin auttaa sukulaista/ystävää lastenhoidossa, he voisivat toteuttaa omia projektejaan vaikkapa taiteen parissa, he voisivat pitää huolta kunnostaan ja terveydestään liikkumalla enemmän, he voisivat kehittää itseään vaikkapa suorittamalla opintoja, he voisivat leikkiä enemmän lastensa kanssa tai he voisivat rentoutua hyvän kirjan, elokuvan tai ystävien seurassa. He voisivat tehdä paljon hyvää!
Mikäli työntekijä voi lyhennetyn työviikon seurauksena aiempaa paremmin, voisin kuvitella sen heijastuvan myös työtehoon ja -motivaatioon sekä työpaikkaan sitoutumiseen, mikä tietysti hyödyttäisi myös työnantajaa. Koko yhteiskuntaa taas hyödyttäisi jos kansanterveys kohenisi nelipäiväisen työviikon seurauksena ja/tai jos ihmiset esimerkiksi voisivat auttaa toisiaan enemmän ja innovoida vaikkapa uusia palveluja.
Mikäli lisääntynyt vapaa-aika suuntautuisi vapaaehtoistyöhön, hoivaan ja ei-aineelliseen hyvinvoinnin kasvuun työajan lyhentäminen voisi hillitä myös ilmastonmuutosta ja ylikulutusta. Minusta työajan lyhentämistä ei pidä nähdä mörkönä vaan mahdollisuutena.
Mikäli lisääntynyt vapaa-aika suuntautuisi vapaaehtoistyöhön, hoivaan ja ei-aineelliseen hyvinvoinnin kasvuun työajan lyhentäminen voisi hillitä myös ilmastonmuutosta ja ylikulutusta. Minusta työajan lyhentämistä ei pidä nähdä mörkönä vaan mahdollisuutena.
Olen Pirkanmaan Vihreiden ehdokas eduskuntavaaleissa 2023.
Haluaisitko tukea kampanjaani lahjoituksella?
Lahjoittaa voit osoitteessa bit.ly/lahjoitus-ninnille
Iso kiitos lahjoituksestasi!
.png)
.png)
Kommentit
Lähetä kommentti