Olen aina rakastanut kirjoja, niin fyysisenä objektina kuin tietysti niiden tarjoaman tiedon ja tarinoiden vuoksi. Lapsena oli ihanaa käpertyä jommankumman vanhemman kainaloon kuuntelemaan satuja, ja minusta on ollut ihanaa niin saada kuin antaa kirjoja esimerkiksi lahjaksi. Ainoa kirjoihin liittyvä ahdistus on tieto siitä, että en ehdi elämäni aikana lukea kaikkia niitä kirjoja, jotka haluaisin. Mielenkiintoisia kirjoja on niin paljon!
Meillä ei ollut lapsuudenkodin lähellä kirjastoa, mutta joka keskiviikko piipahdin kirjastoautolla valitsemassa nipun luettavaa seuraavalle viikolle. Yläasteella ja lukiossa kulutin kirjastossa paljon aikaa, ja raahasin erityisesti tietokirjoja kotiin repun olkaimet natisten. Kirjastolla onkin varmasti ollut oma osuutensa (runsaasti lukevien vanhempien ja ammattitaitoisten äidinkielen opettajien ohella) siinä, että minusta tuli nopea lukija ja että päädyin opiskelemaan kirjallisuutta yliopistoon. Vaikka olen aina ollut kova ostamaan kirjoja omaksikin (koska tykkään alleviivailla ja tehdä merkintöjä kirjoihin), ei minulla olisi ollut mahdollisuutta ostaa sellaisia kirjamääriä, joita olen kirjastosta lainannut. Yliopistossa luin parhaimmillaan kirjan per päivä.
Kirjastot takaavat sen, että kaikilla on yhdenvertainen pääsyn kirjojen, kirjallisuuden, musiikin, kulttuurin ja tiedon lähteille. Kirjallisuuden saatavuus on panostus kulttuuriseen pääomaan, sivistykseen ja demokratiaan.
Kuten kirjastokannattaa.fi-sivustolla kerrotaan “kirjastojen merkitys lasten lukutaidon tukijana on korvaamaton”. Lukutaito puolestaan vahvistaa osallisuutta, hyvinvointia ja yksilön inhimillistä kasvua, mahdollistaa integroitumisen yhteiskuntaan ja auttaa pitämään yhteyttä omaan kulttuuritaustaan ja kieleen. Sivulla kerrotaan Kantarin tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaisten into käyttää kirjastoa enemmän lisääntyisi, mikäli kirjasto sijaitsisi lähempänä, olisi auki joustavammin ja uusia kirjoja saisi helpommin. Suomalaiset arvostavat sitä, että kirjasto tarjoaa verkkoyhteyden ja pääsyn digitaalisiin aineistoihin sekä järjestää maksuttomia kulttuuritapahtumia ja tarjoaa kokoontumistiloja.
Kannatan, että pidämme kirjaston käytön maksuttomana ja huolehdimme kirjastojen saavutettavuudesta, kehittämisestä ja resursseista. Laajennetaan kirjastojen aukiolokokeiluja ja kehitetään kirjastojen asemaa koko kansan kulttuurikeskuksina – kirjastolain perustehtävät huomioiden. Kirjastoihinhan voidaan viedä esimerkiksi nuorisotyötä, sosiaalipalveluita, neuvontaa ja koulutusta digitaaliseen asiointiin. On tärkeää, että huolehdimme kirjastojen kokoelmien monimuotoisuudesta: valtion tuen kirjastoille tulee olla riittävä esimerkiksi pienlevikkisten kulttuurituotteiden hankkimiseen ja kirjastoissa tulee olla aineistoa myös muilla kuin kotimaisilla kielillä.
Taataan kirjastopalvelut helposti saavutettavana kunnallisena lähipalveluna: tietyn kokoista aluetta kohden tulee siis olla kirjasto tai kirjastoauto. Huolehditaan myös siitä, että jokaisessa kunnassa on koulutettuja kirjastonhoitajia.
Ei liene yllätys, että sitouduin kirjastolain tavoitteisiin, jolla edistetään
1) Väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin.
2) Tiedon saatavuutta ja käyttöä.
3) Lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa.
4) Mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen.
5) Aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.
.png)
Meillä ei ollut lapsuudenkodin lähellä kirjastoa, mutta joka keskiviikko piipahdin kirjastoautolla valitsemassa nipun luettavaa seuraavalle viikolle. Yläasteella ja lukiossa kulutin kirjastossa paljon aikaa, ja raahasin erityisesti tietokirjoja kotiin repun olkaimet natisten. Kirjastolla onkin varmasti ollut oma osuutensa (runsaasti lukevien vanhempien ja ammattitaitoisten äidinkielen opettajien ohella) siinä, että minusta tuli nopea lukija ja että päädyin opiskelemaan kirjallisuutta yliopistoon. Vaikka olen aina ollut kova ostamaan kirjoja omaksikin (koska tykkään alleviivailla ja tehdä merkintöjä kirjoihin), ei minulla olisi ollut mahdollisuutta ostaa sellaisia kirjamääriä, joita olen kirjastosta lainannut. Yliopistossa luin parhaimmillaan kirjan per päivä.
Kirjastot takaavat sen, että kaikilla on yhdenvertainen pääsyn kirjojen, kirjallisuuden, musiikin, kulttuurin ja tiedon lähteille. Kirjallisuuden saatavuus on panostus kulttuuriseen pääomaan, sivistykseen ja demokratiaan.
Kuten kirjastokannattaa.fi-sivustolla kerrotaan “kirjastojen merkitys lasten lukutaidon tukijana on korvaamaton”. Lukutaito puolestaan vahvistaa osallisuutta, hyvinvointia ja yksilön inhimillistä kasvua, mahdollistaa integroitumisen yhteiskuntaan ja auttaa pitämään yhteyttä omaan kulttuuritaustaan ja kieleen. Sivulla kerrotaan Kantarin tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaisten into käyttää kirjastoa enemmän lisääntyisi, mikäli kirjasto sijaitsisi lähempänä, olisi auki joustavammin ja uusia kirjoja saisi helpommin. Suomalaiset arvostavat sitä, että kirjasto tarjoaa verkkoyhteyden ja pääsyn digitaalisiin aineistoihin sekä järjestää maksuttomia kulttuuritapahtumia ja tarjoaa kokoontumistiloja.
Kannatan, että pidämme kirjaston käytön maksuttomana ja huolehdimme kirjastojen saavutettavuudesta, kehittämisestä ja resursseista. Laajennetaan kirjastojen aukiolokokeiluja ja kehitetään kirjastojen asemaa koko kansan kulttuurikeskuksina – kirjastolain perustehtävät huomioiden. Kirjastoihinhan voidaan viedä esimerkiksi nuorisotyötä, sosiaalipalveluita, neuvontaa ja koulutusta digitaaliseen asiointiin. On tärkeää, että huolehdimme kirjastojen kokoelmien monimuotoisuudesta: valtion tuen kirjastoille tulee olla riittävä esimerkiksi pienlevikkisten kulttuurituotteiden hankkimiseen ja kirjastoissa tulee olla aineistoa myös muilla kuin kotimaisilla kielillä.
Taataan kirjastopalvelut helposti saavutettavana kunnallisena lähipalveluna: tietyn kokoista aluetta kohden tulee siis olla kirjasto tai kirjastoauto. Huolehditaan myös siitä, että jokaisessa kunnassa on koulutettuja kirjastonhoitajia.
Ei liene yllätys, että sitouduin kirjastolain tavoitteisiin, jolla edistetään
1) Väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin.
2) Tiedon saatavuutta ja käyttöä.
3) Lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa.
4) Mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen.
5) Aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.
Olen Pirkanmaan Vihreiden ehdokkaana eduskuntavaaleissa.
Haluatko tukea vaalikampanjaani lahjoituksella?
Lahjoittaminen onnistuu osoitteessa bit.ly/lahjoitus-ninnille
Suuri kiitos tuestasi! <3
.png)
Kommentit
Lähetä kommentti