Ilmastokriisi, ylikulutus ja kuudes sukupuuttoaalto ovat vakavia uhkia, jotka meidän on otettava tosissaan. Lienee selvää, että päästövähennykset sekä luonnonvarojen käytön vähentäminen vaikuttavat työmarkkinoihin siinä missä tuotantoonkin. Vaikutukset ovat kuitenkin katastrofaaliset jos emme reagoi edellä mainittuihin globaaleihin kriiseihin. Työllisyys-, koulutus-, sekä sosiaalipolitiikka ovat tärkeässä roolissa, kun Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta, sillä muutos on tehtävä niin, ettei kukaan putoa kyydistä.
Tulevaisuudessa tarvitsemme aivan uudenlaista osaamista esimerkiksi uusiutuvan energian saralla. Samalla osa nykyisistä työpaikoista väistämättä poistuu. Vaikka kunnianhimoisilla ja suunnitelmallisilla ympäristö- ja ilmastotoimilla luodaan tutkimusten mukaan enemmän työpaikkoja kuin menetetään, on toki totta, että uudet työpaikat eivät välttämättä kohtaa heidän kanssaan, jotka mahdollisesti menettävät työnsä ekologisen siirtymän myötä. Siksi siirtymän tulee olla reilu ja oikeudenmukainen. Kun olemme tähän varautuneita, pystymme tarjoamaan muun muassa muutosturvaa sekä mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumiseen.
Meidän tulee tunnistaa ne elinkeinot, joihin ympäristö- ja ilmastopolitiikka sekä parempi eläinpolitiikka saattavat vaikuttaa negatiivisesti. Näin voimme ennakoida osaamistarvetta ja ohjata koulutustarjontaa vastaamaan näihin tarpeisiin.
Nykyiset koulutuksen rahoitusmallit ja rakenteet painottavat voimakkaasti tutkintoja. Oppilaitoksille onkin taattava riittävä rahoitus, jotta ne voivat laajentaa tarjontaansa jatkuvaan oppimiseen kannustavaksi. Omaehtoisen opiskelun tulee olla mahdollista henkilön toimeentulon lähteestä riippumatta. Kannatan ajatusta siitä, että avoimissa korkeakouluissa opiskelu olisi maksutonta pitkään työttömänä olleille ja ilman korkeakoulupaikkaa oleville toisen asteen koulutuksen käyneille henkilöille.
Myös sosiaaliturvaa tulee uudistaa niin, että jatkuva oppiminen on mahdollista ihan jokaiselle. Työelämän ja opiskelun yhdistämistä voidaan helpottaa esimerkiksi lisäämällä mahdollisuuksia osa-aikaiseen ja monimuotoiseen opiskeluun.
Voi olla, että tulevaisuudessa moni haluaa hillitä tai tulee hillinneeksi ilmastonmuutosta ja ylikulutusta lyhentämällä työaikaa vapaaehtoisesti ja käyttämällä lisääntyneen vapaa-aikansa esimerkiksi vapaaehtoistyöhön tai ei-aineellisen hyvinvoinnin kasvuun.Työaikalainsäädäntöä ja työmarkkinasopimuksia tuleekin säädellä niin, että työajan lyhentäminen olisi mahdollista työntekijän toiveesta. Tämä helpottaisi osaltaan myös esimerkiksi työn ja perhearjen yhdistämistä.
Tulevaisuudessa tarvitsemme aivan uudenlaista osaamista esimerkiksi uusiutuvan energian saralla. Samalla osa nykyisistä työpaikoista väistämättä poistuu. Vaikka kunnianhimoisilla ja suunnitelmallisilla ympäristö- ja ilmastotoimilla luodaan tutkimusten mukaan enemmän työpaikkoja kuin menetetään, on toki totta, että uudet työpaikat eivät välttämättä kohtaa heidän kanssaan, jotka mahdollisesti menettävät työnsä ekologisen siirtymän myötä. Siksi siirtymän tulee olla reilu ja oikeudenmukainen. Kun olemme tähän varautuneita, pystymme tarjoamaan muun muassa muutosturvaa sekä mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumiseen.
Meidän tulee tunnistaa ne elinkeinot, joihin ympäristö- ja ilmastopolitiikka sekä parempi eläinpolitiikka saattavat vaikuttaa negatiivisesti. Näin voimme ennakoida osaamistarvetta ja ohjata koulutustarjontaa vastaamaan näihin tarpeisiin.
Nykyiset koulutuksen rahoitusmallit ja rakenteet painottavat voimakkaasti tutkintoja. Oppilaitoksille onkin taattava riittävä rahoitus, jotta ne voivat laajentaa tarjontaansa jatkuvaan oppimiseen kannustavaksi. Omaehtoisen opiskelun tulee olla mahdollista henkilön toimeentulon lähteestä riippumatta. Kannatan ajatusta siitä, että avoimissa korkeakouluissa opiskelu olisi maksutonta pitkään työttömänä olleille ja ilman korkeakoulupaikkaa oleville toisen asteen koulutuksen käyneille henkilöille.
Myös sosiaaliturvaa tulee uudistaa niin, että jatkuva oppiminen on mahdollista ihan jokaiselle. Työelämän ja opiskelun yhdistämistä voidaan helpottaa esimerkiksi lisäämällä mahdollisuuksia osa-aikaiseen ja monimuotoiseen opiskeluun.
Voi olla, että tulevaisuudessa moni haluaa hillitä tai tulee hillinneeksi ilmastonmuutosta ja ylikulutusta lyhentämällä työaikaa vapaaehtoisesti ja käyttämällä lisääntyneen vapaa-aikansa esimerkiksi vapaaehtoistyöhön tai ei-aineellisen hyvinvoinnin kasvuun.Työaikalainsäädäntöä ja työmarkkinasopimuksia tuleekin säädellä niin, että työajan lyhentäminen olisi mahdollista työntekijän toiveesta. Tämä helpottaisi osaltaan myös esimerkiksi työn ja perhearjen yhdistämistä.
Olen Pirkanmaan Vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana.
Voit tukea kampanjaani lahjoittamalla osoitteessa bit.ly/lahjoitus-ninnille
Kiitos tuestasi!
.png)
.png)
Kommentit
Lähetä kommentti