(Juttu julkaistu alunperin Aamulehdessä Lukijalta-osastolla)
Kulttuuri on perusoikeus, joka kuuluu kaikille. On tärkeää, että jokaisella taustasta riippumatta on mahdollisuus kokea taidetta ja kulttuuria sen eri muodoissa. Itseisarvon lisäksi taiteella ja kulttuurilla on runsaasti positiivisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin, talouteen, työllisyyteen ja verotuloihin sekä yhteiskunnalliseen vakauteen ja osallisuuteen.
Taidetoiminnasta voi olla apua esimerkiksi akuuttien ja kroonisten sairauksien hoitamisessa sekä yksinäisyyden lievittämisessä. Tanssiminen lisää ikäihmisten liikkuvuutta ja laulaminen rentouttaa keskosena syntynyttä vauvaa.
Taidetoiminnalla on todettu olevan lukutaitoa, matemaattisia taitoja, ongelmanratkaisukykyä, ryhmätyötaitoja sekä tunteiden hallintaa kehittäviä vaikutuksia. Taidetoiminnan parissa lapset ja nuoret voivat rakentaa verkostoja, jotka voivat kantaa pitkälle aikuisuuteen. Taiteen kautta opitaan ilmaisemaan itseään ja ajatuksiaan sekä purkamaan kokemuksia ja tunteita. Taidetoiminnan keinoin voidaan lisätä yhteenkuuluvuutta, yhteisöllisyyttä ja vuoropuhelua yli sosiaalisten ja kulttuuristen rajojen ja edistää näin yhteiskuntarauhaa. Taiteella ja kulttuurilla on tärkeä rooli ihmisten kriisinkestävyyden vahvistamisessa.
Taiteen ja kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutukset perustuvat tutkittuun tietoon. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2019 kulttuurihyvinvointiraportin, joka kattaa yli 3000 tutkimusta.
Taiteeseen ja kulttuuriin investoiminen tuottaa myös suoria taloudellisia hyötyjä. Panostukset taiteeseen ja kulttuuriin vauhdittavat ja vahvistavat taloutta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kulttuurivienti ja -matkailu sekä innovaatiot lisäävät työllisyyttä ja verotuloja. Yhteiskunnallisten ongelmien ennaltaehkäisy säästää resursseja. On siis tärkeää huomata, että kulttuuriala tuottaa meille enemmän kuin mitä valtio sitä rahoittaa.
Kulttuurin ja taiteen tulee olla saavutettavaa. Taloudellinen tilanne ei saa olla este kulttuurin harrastamiselle ja pienituloisten pääsyä kulttuuripalvelujen pariin tulee tukea rahallisesti. Samalla on huolehdittava myös kulttuurin tekijöiden toimeentulosta. Taide-elämyksiä, kulttuurialan tuottamia innovaatioita ja menetelmiä ei ole ilman tekijöitä. Kulttuuriala tarvitsee riittävän ja vakaan rahoituspohjan.
Taide- ja kulttuuribudjetti tulisi nostaa yli prosenttiin valtion talousarvion loppusummasta. Tarvitsemme Suomeen kulttuuripoliittisen selonteon ja siihen perustuvan konkreettisen toimenpideohjelman jäntevöittämään kulttuuripolitiikan johtamista ja nostamaan tavoitetasoa. Myös kuntien ja hyvinvointialueiden kannattaa tarttua kulttuurin mahdollisuuksiin. Mikä hyvinvointialueista tarttuu ensimmäisenä Vihreiden ehdotukseen pilotoida rahoitusmallia, jossa tietty prosenttiosuus sosiaali- ja terveyssektorin käyttömenoista osoitetaan taidehankintoihin sekä taiteen ja kulttuurin käyttöön hoito- ja asiakastyössä?
Ninni Pehkonen, Akaa
Saara Hyrkkö
kansanedustaja (vihr.), Espoo
.png)
Kulttuuri on perusoikeus, joka kuuluu kaikille. On tärkeää, että jokaisella taustasta riippumatta on mahdollisuus kokea taidetta ja kulttuuria sen eri muodoissa. Itseisarvon lisäksi taiteella ja kulttuurilla on runsaasti positiivisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin, talouteen, työllisyyteen ja verotuloihin sekä yhteiskunnalliseen vakauteen ja osallisuuteen.
Taidetoiminnasta voi olla apua esimerkiksi akuuttien ja kroonisten sairauksien hoitamisessa sekä yksinäisyyden lievittämisessä. Tanssiminen lisää ikäihmisten liikkuvuutta ja laulaminen rentouttaa keskosena syntynyttä vauvaa.
Taidetoiminnalla on todettu olevan lukutaitoa, matemaattisia taitoja, ongelmanratkaisukykyä, ryhmätyötaitoja sekä tunteiden hallintaa kehittäviä vaikutuksia. Taidetoiminnan parissa lapset ja nuoret voivat rakentaa verkostoja, jotka voivat kantaa pitkälle aikuisuuteen. Taiteen kautta opitaan ilmaisemaan itseään ja ajatuksiaan sekä purkamaan kokemuksia ja tunteita. Taidetoiminnan keinoin voidaan lisätä yhteenkuuluvuutta, yhteisöllisyyttä ja vuoropuhelua yli sosiaalisten ja kulttuuristen rajojen ja edistää näin yhteiskuntarauhaa. Taiteella ja kulttuurilla on tärkeä rooli ihmisten kriisinkestävyyden vahvistamisessa.
Taiteen ja kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutukset perustuvat tutkittuun tietoon. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2019 kulttuurihyvinvointiraportin, joka kattaa yli 3000 tutkimusta.
Taiteeseen ja kulttuuriin investoiminen tuottaa myös suoria taloudellisia hyötyjä. Panostukset taiteeseen ja kulttuuriin vauhdittavat ja vahvistavat taloutta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kulttuurivienti ja -matkailu sekä innovaatiot lisäävät työllisyyttä ja verotuloja. Yhteiskunnallisten ongelmien ennaltaehkäisy säästää resursseja. On siis tärkeää huomata, että kulttuuriala tuottaa meille enemmän kuin mitä valtio sitä rahoittaa.
Kulttuurin ja taiteen tulee olla saavutettavaa. Taloudellinen tilanne ei saa olla este kulttuurin harrastamiselle ja pienituloisten pääsyä kulttuuripalvelujen pariin tulee tukea rahallisesti. Samalla on huolehdittava myös kulttuurin tekijöiden toimeentulosta. Taide-elämyksiä, kulttuurialan tuottamia innovaatioita ja menetelmiä ei ole ilman tekijöitä. Kulttuuriala tarvitsee riittävän ja vakaan rahoituspohjan.
Taide- ja kulttuuribudjetti tulisi nostaa yli prosenttiin valtion talousarvion loppusummasta. Tarvitsemme Suomeen kulttuuripoliittisen selonteon ja siihen perustuvan konkreettisen toimenpideohjelman jäntevöittämään kulttuuripolitiikan johtamista ja nostamaan tavoitetasoa. Myös kuntien ja hyvinvointialueiden kannattaa tarttua kulttuurin mahdollisuuksiin. Mikä hyvinvointialueista tarttuu ensimmäisenä Vihreiden ehdotukseen pilotoida rahoitusmallia, jossa tietty prosenttiosuus sosiaali- ja terveyssektorin käyttömenoista osoitetaan taidehankintoihin sekä taiteen ja kulttuurin käyttöön hoito- ja asiakastyössä?
Ninni Pehkonen, Akaa
Saara Hyrkkö
kansanedustaja (vihr.), Espoo
.png)
Kommentit
Lähetä kommentti