Akaan valtuuston ensimmäinen kokous pidettiin 11.6. Kokouksen tallenne on katsottavissa Youtubessa. Kokouksessa valittiin kaupungin hallitus sekä jäsenet eri lautakuntiin. Muutoin valinnat nuijittiin aika nopeasti läpi, mutta sivistyslautakunnan kohdalla äänestimme ja äänestysprosessi kesti melko pitkään.
Tulin valituksi Akaan tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajaksi kuluvalle valtuustokaudelle. Mistä siis on kyse? Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. (Lähde: kuntaliitto.fi)
Ensimmäisen kokouksen fiiliksistä tuli juteltua Valtuutetuissa vara parempi -podcastissa, johon minua pyydettiin haastatteluun. Toisena haastateltavana oli Valtteri Mönkö (vas.). Puhuimme niin luottamuspaikkaneuvotteluista ja yhteistyön rakentamisesta, siitä millaisia asioita haluaisi omassa kunnassa edistää, nuorten asemasta Akaassa, yhteydenpidosta äänestäjiin kuin mielikuvittelusta ja vallankäytöstäkin. Käykääpä kuuntelemassa jakso kolme "Uudet äänessä". Kannattaa kuunnella myös ensimmäiset kaksi jaksoa!
Osallistuin myös muiden valtuutettujen kanssa valtuustoseminaariin, jossa saimme kuulla muun muassa talouden nykytila-analyysi ja tulevaisuuden näkymät, toimialakohtaisia esittelyjä tulevista painopistealueista, tehdyistä ja tulevista sopeutustoimista sekä kaupungin investointiohjelmasta ja palveluverkon uudistuksesta.
Mielenkiintoista on, että vuonna 2024 Akaa oli toimintakatteeltaan koko maan kuntien vertailussa sijalla 15. Tämä on aika korkea sijoitus ja hurja nousu vuodesta 2023, jolloin Akaa oli sijalla 73. Tämä tarkoittaa sitä, että Akaa käyttää rahansa tehokkaasti. Toisaalta se tarkoittaa sitä, että on vaikea löytää niitä paikkoja kunnan taloudesta, josta voisi vielä nipistää.
Henkilöverotuloissa Akaa on keskiverto kunta, mutta erityisesti yhteisöveron ja kiinteistöveron osalta verotulopohja on heikko. Omavaraisuusaste on myös heikko ja tätä on syytä pitää silmällä. Kunnan lainakanta on maan keskiarvoa korkeampi, mikä ei tietysti ole tavoiteltavaa. Omat haasteensa talouteen asettaa lakimuutokset, jotka lisäävät kuntien lakisääteisiä velvoitteita, mutta joihin ei odoteta valtiolta kompensaatiota, jolloin kulut kasvavat.
Seminaarissa toimialajohtajat esittelivät pääkohtia omilta alueiltaan. Ainakin yhdessä esityksessä painotettiin sitä, että Akaassa ei tule toteuttaa ja suunnitella palasia vaan kokonaisuuksia. Olen vahvasti samaa mieltä. Parissakin esityksessä noustettiin esiin henkilöstön pysyvyyteen ja siihen panostamiseen liittyviä kysymyksiä. Harras toiveeni on, että Akaassa työntekijät viihtyisivät ja haluaisivat pysyä, joten peukutan pyrkimyksiä tunnistaa haasteita sekä vaikuttaa näihin jo etupainotteisesti.
Akaan slogan on jo tovin aikaa ollut “Kasvun keskiössä”. Koen, että tämä liittyy vahvasti muun muassa raideliikenteeseen ja sen suomiin mahdollisuuksiin. Olikin mukava kuulla, että lähijunalla on ollut hyvä käyttäjämäärä ja lähijunaliikennettä ollaan kehittämässä entisestään. Junaliikenne on nähdäkseni iso vetovoimatekijä ja sitä kannattaa markkinoida. Sillä, että parissa kymmenessä minuutissa pääsee sekä Tampereelle että Hämeenlinnaan, voi olla merkittävä vaikutus päätökseen kotipaikkaa haeskeleville. Henkilökohtaista kokemusta löytyy! Syrjemmällä asuville suunnatulla täydentävällä julkisella liikenteellä on tällä hetkellä aika pieni määrä käyttäjiä, mutta näille käyttäjille Akaa-kyyti on todella tärkeä.
Kuten laajemminkin maassamme, myös Akaassa työttömyysluvut ovat olleet noususuuntaiset, erityisesti nuorisotyöttömyyden osalta. Huhtikuussa 2025 työttömyysaste oli 11 %. Konkreettisia keinoja työttömyyden kustannusten kasvun hillitsemiksi on toki jo mietitty ja tätä työtä tulee myös aktiivisesti jatkaa. On syytä muistaa, että moni työtön menisi mielellään töihin mikäli työpaikkoja olisi tarjolla. Tällä hetkellä Suomessa on toisaalta pula työpaikoista ja toisaalta hankala kohtaanto-ongelma. Akaa ei ole yksin työttömyyteen liittyvien ongelmien kanssa.
Suurella mielenkiinnolla seurasin esitystä sivistystoimen tavoitteista. Nyt puhutaan paljon lukutaidon edistämisestä ja lukemisesta elämäntapana. Toivoisin, että muistetaan, että myös sanataidekasvattajat voivat olla merkittävässä roolissa lukuinnostajana ja kirjallisuuden yleisötyön ammattilaisina, ja että pidetään luova kirjoittaminen kaikessa lukutaitotyössä mukana.
On erittäin hienoa, että kuntalaisia, erityisesti nuoria, halutaan osallistaa niin kulttuuripuolen kehittämisessä kuin nuorisopalveluiden kehittämisessä. Akaassa iso osa nuorisopalveluiden rahoituksesta on jatkuvaisluonteista hankerahoitusta. Tästä toivon kuulevani lisää jatkossa. Akaa haluaa tukea kolmannen sektorin työtä. Meillä onkin paljon järjestöjä ja on tärkeää, että järjestötyön arvo ja merkitys ymmärretään.
Iso kysymys tulee olemaan koulu- ja varhaiskasvatuksen palveluverkon uudistus, jota tulee pohtia usean kymmenen vuoden päähän asti. Lapsimäärät ovat yleisesti ottaen pienenemässä. Trendi kuitenkin on, että lapsia laitetaan varhaiskasvatuksen piiriin aiempaa enemmän, joten päiväkodeissa lapsia riittänee kuten tähänkin asti, ehkä jopa enemmänkin kuin nyt. Alakouluissa ja yläkouluissa lapsimäärät sen sijaan tulevat vähenemään, osin radikaalistikin. Tämä tulee huomioida koulujen tilojen osalta. Mitä koulujen tiloille tapahtuu, mikäli opiskelua varten tarvitaan jatkossa vähemmän tilaa? Voiko koulutiloja muuttaa helposti esimerkiksi vapaa-ajan toimijoiden käyttöön? Positiivinen kääntöpuoli, ainakin tällä hetkellä on se, että Akaassa ryhmäkoot ovat maltillisia.
Seuraavaksi aion perehtyä Akaan ilmastotyöhön (HINKU-kunta), Luontoviisaat kunnat -verkostoon sekä Pirkanmaan LUMO -luonnon monimuotoisuusohjelmaan vuosille 2022-2030, jossa myös Akaa on mukana.
.png)
Tulin valituksi Akaan tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajaksi kuluvalle valtuustokaudelle. Mistä siis on kyse? Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. (Lähde: kuntaliitto.fi)
Ensimmäisen kokouksen fiiliksistä tuli juteltua Valtuutetuissa vara parempi -podcastissa, johon minua pyydettiin haastatteluun. Toisena haastateltavana oli Valtteri Mönkö (vas.). Puhuimme niin luottamuspaikkaneuvotteluista ja yhteistyön rakentamisesta, siitä millaisia asioita haluaisi omassa kunnassa edistää, nuorten asemasta Akaassa, yhteydenpidosta äänestäjiin kuin mielikuvittelusta ja vallankäytöstäkin. Käykääpä kuuntelemassa jakso kolme "Uudet äänessä". Kannattaa kuunnella myös ensimmäiset kaksi jaksoa!
Osallistuin myös muiden valtuutettujen kanssa valtuustoseminaariin, jossa saimme kuulla muun muassa talouden nykytila-analyysi ja tulevaisuuden näkymät, toimialakohtaisia esittelyjä tulevista painopistealueista, tehdyistä ja tulevista sopeutustoimista sekä kaupungin investointiohjelmasta ja palveluverkon uudistuksesta.
Mielenkiintoista on, että vuonna 2024 Akaa oli toimintakatteeltaan koko maan kuntien vertailussa sijalla 15. Tämä on aika korkea sijoitus ja hurja nousu vuodesta 2023, jolloin Akaa oli sijalla 73. Tämä tarkoittaa sitä, että Akaa käyttää rahansa tehokkaasti. Toisaalta se tarkoittaa sitä, että on vaikea löytää niitä paikkoja kunnan taloudesta, josta voisi vielä nipistää.
Henkilöverotuloissa Akaa on keskiverto kunta, mutta erityisesti yhteisöveron ja kiinteistöveron osalta verotulopohja on heikko. Omavaraisuusaste on myös heikko ja tätä on syytä pitää silmällä. Kunnan lainakanta on maan keskiarvoa korkeampi, mikä ei tietysti ole tavoiteltavaa. Omat haasteensa talouteen asettaa lakimuutokset, jotka lisäävät kuntien lakisääteisiä velvoitteita, mutta joihin ei odoteta valtiolta kompensaatiota, jolloin kulut kasvavat.
Seminaarissa toimialajohtajat esittelivät pääkohtia omilta alueiltaan. Ainakin yhdessä esityksessä painotettiin sitä, että Akaassa ei tule toteuttaa ja suunnitella palasia vaan kokonaisuuksia. Olen vahvasti samaa mieltä. Parissakin esityksessä noustettiin esiin henkilöstön pysyvyyteen ja siihen panostamiseen liittyviä kysymyksiä. Harras toiveeni on, että Akaassa työntekijät viihtyisivät ja haluaisivat pysyä, joten peukutan pyrkimyksiä tunnistaa haasteita sekä vaikuttaa näihin jo etupainotteisesti.
Akaan slogan on jo tovin aikaa ollut “Kasvun keskiössä”. Koen, että tämä liittyy vahvasti muun muassa raideliikenteeseen ja sen suomiin mahdollisuuksiin. Olikin mukava kuulla, että lähijunalla on ollut hyvä käyttäjämäärä ja lähijunaliikennettä ollaan kehittämässä entisestään. Junaliikenne on nähdäkseni iso vetovoimatekijä ja sitä kannattaa markkinoida. Sillä, että parissa kymmenessä minuutissa pääsee sekä Tampereelle että Hämeenlinnaan, voi olla merkittävä vaikutus päätökseen kotipaikkaa haeskeleville. Henkilökohtaista kokemusta löytyy! Syrjemmällä asuville suunnatulla täydentävällä julkisella liikenteellä on tällä hetkellä aika pieni määrä käyttäjiä, mutta näille käyttäjille Akaa-kyyti on todella tärkeä.
Kuten laajemminkin maassamme, myös Akaassa työttömyysluvut ovat olleet noususuuntaiset, erityisesti nuorisotyöttömyyden osalta. Huhtikuussa 2025 työttömyysaste oli 11 %. Konkreettisia keinoja työttömyyden kustannusten kasvun hillitsemiksi on toki jo mietitty ja tätä työtä tulee myös aktiivisesti jatkaa. On syytä muistaa, että moni työtön menisi mielellään töihin mikäli työpaikkoja olisi tarjolla. Tällä hetkellä Suomessa on toisaalta pula työpaikoista ja toisaalta hankala kohtaanto-ongelma. Akaa ei ole yksin työttömyyteen liittyvien ongelmien kanssa.
Suurella mielenkiinnolla seurasin esitystä sivistystoimen tavoitteista. Nyt puhutaan paljon lukutaidon edistämisestä ja lukemisesta elämäntapana. Toivoisin, että muistetaan, että myös sanataidekasvattajat voivat olla merkittävässä roolissa lukuinnostajana ja kirjallisuuden yleisötyön ammattilaisina, ja että pidetään luova kirjoittaminen kaikessa lukutaitotyössä mukana.
On erittäin hienoa, että kuntalaisia, erityisesti nuoria, halutaan osallistaa niin kulttuuripuolen kehittämisessä kuin nuorisopalveluiden kehittämisessä. Akaassa iso osa nuorisopalveluiden rahoituksesta on jatkuvaisluonteista hankerahoitusta. Tästä toivon kuulevani lisää jatkossa. Akaa haluaa tukea kolmannen sektorin työtä. Meillä onkin paljon järjestöjä ja on tärkeää, että järjestötyön arvo ja merkitys ymmärretään.
Iso kysymys tulee olemaan koulu- ja varhaiskasvatuksen palveluverkon uudistus, jota tulee pohtia usean kymmenen vuoden päähän asti. Lapsimäärät ovat yleisesti ottaen pienenemässä. Trendi kuitenkin on, että lapsia laitetaan varhaiskasvatuksen piiriin aiempaa enemmän, joten päiväkodeissa lapsia riittänee kuten tähänkin asti, ehkä jopa enemmänkin kuin nyt. Alakouluissa ja yläkouluissa lapsimäärät sen sijaan tulevat vähenemään, osin radikaalistikin. Tämä tulee huomioida koulujen tilojen osalta. Mitä koulujen tiloille tapahtuu, mikäli opiskelua varten tarvitaan jatkossa vähemmän tilaa? Voiko koulutiloja muuttaa helposti esimerkiksi vapaa-ajan toimijoiden käyttöön? Positiivinen kääntöpuoli, ainakin tällä hetkellä on se, että Akaassa ryhmäkoot ovat maltillisia.
Seuraavaksi aion perehtyä Akaan ilmastotyöhön (HINKU-kunta), Luontoviisaat kunnat -verkostoon sekä Pirkanmaan LUMO -luonnon monimuotoisuusohjelmaan vuosille 2022-2030, jossa myös Akaa on mukana.
.png)
Kommentit
Lähetä kommentti