Valtiovarainministeriö on juuri julkaissut esityksensä ensi vuoden budjetiksi, ja jälleen kerran leikkausten kohteena on koulutus, sosiaali- ja terveysjärjestöt, kehitysyhteistyö, kulttuuri, kotouttaminen ja kuntien peruspalvelut. Esitys on osoitus hallituksen nurinkurisesta arvopolitiikasta, jossa säästetään sieltä, missä jokainen euro on pitkällä tähtäimellä erilaisia ongelmia ennalta ehkäisevässä, ja jopa tuottavassa käytössä.
Leikkauslista on karua luettavaa ja muljautin kyllä silmäni pariin kertaan jo nopealla vilkaisulla. Kehitysyhteistyöstä nipistetään jälleen 65 miljoonaa euroa. Yliopistojen indeksikorotukset jäädytetään vuosiksi 2026 ja 2027. Järjestöavustuksista aiotaan leikata 100 miljoonaa. Vapaa sivistystyö menettää 20 miljoonaa, ja taiteen ja kulttuurin edistämiseen sekä liikuntapaikkarakentamiseen kohdennettua rahoitusta alennetaan 35 miljoonalla eurolla. Kuntien valtionosuuksista ollaan viemässä 150 miljoonaa. Vaikka ministeriön tiedotteessa todetaan, että "tarkoituksena ei ole leikata perusopetuksesta vaan kohdentaa säästöt muun muassa byrokratian vähentämiseen", väitän, että monessa kunnassa leikkaus tulee osumaan juurikin perusopetukseen, lapsiin, nuoriin ja perheisiin, vapaa-aikaan ja esimerkiksi lukutaitotyöhön. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus kattaa nimittäin varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, kirjastot, yleisen kulttuuritoimen sekä taiteen perusopetuksen. Monessa kunnassa byrokratiaa ja hallintoa ollaan tehostettu jo siihen malliin, että ns. helppoa leikattavaa ei löydy. Pelkäänpä, että katseet kääntyvät taidekasvatusta tarjoaviin opistoihin, kirjastopalveluihin, koulunkäynninohjaajiin jne. Kuntapoliitikolla nousee hiki otsalle vähemmästäkin, sillä monessa kunnassa ollaan hyvin tiukilla jo ilman näitä uusia leikkauksiakin. Samalla aiotaan lakkauttaa todella olennaiset kotouttamiskorvaukset ja leikata maahanmuuton määrärahoja 167 miljoonalla. Kaiken tämänkö valtiovarainministeri Purra katsoo olevan "toissijaista" palvelua?
Erityisen huolestuttavaa on sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten leikkaaminen. Nämä järjestöt ehkäisevät syrjäytymistä, vahvistavat osallisuutta ja rakentavat hyvinvointia. Järjestöjen työllä tuetaan mielenterveyttä, torjutaan yksinäisyyttä ja vahvistetaan demokratiaa. Tämä työ maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Järjestöihin kohdistuvilla leikkauksilla myös lisätään työttömyyttä entisestään.
Kaiken huipuksi valtiovarainministeri esittää Opetushallituksen lakkauttamista vuoden 2027 alusta. Luulin ensin lukeneeni väärin. Opetushallitus on kansallinen varhaiskasvatuksen, koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja kansainvälistymisen asiantuntija, kehittäjä ja palveluntuottaja. Kuinka mm. opetusta voidaan kehittää tai ylläpitää kaikkia olennaisia palveluita, jos sen keskeisin asiantuntijaviranomainen lakkautetaan?
Tosiasia on, että valtion budjettiin olisi löydettävissä miljardi euroa ilman, että heikennetään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asemaa ja leikataan lapsilta ja nuorilta (taas kerran!). Hallitus päätti keväällä miljardiluokan veroalesta, jonka suurimpana hyötyjänä ovat suurituloiset ja suuryritykset. Jos tämä päätös peruttaisiin, olisi monelta leikkaukselta mahdollista välttyä. Muun muassa Vihreät on esittänyt vaihtoehtoisia tapoja kasvattaa valtion budjettia (haittaverot, tehottomat ja kilpailua vääristävät yritystuet jne.).
"Hallituksen talouspolitiikan painopisteet ovat taloudellinen vakaus, työllisyys, talouskasvu sekä hyvinvointipalvelujen turvaaminen", ministeriön tiedotteessa kerrotaan. Ja juuri siksi tätä leikkauslistaa hämmästelenkin! Mielestäni nämä leikkaukset tulevat aiheuttamaan kohtuutonta inhimillistä ja yhteiskunnallista vahinkoa ja siksi niitä ei tule toteuttaa.
Budjettiehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa budjetti.vm.fi perjantaina 8. elokuuta. Oletan esityksen herättävän vilkasta keskustelua.
Leikkauslista on karua luettavaa ja muljautin kyllä silmäni pariin kertaan jo nopealla vilkaisulla. Kehitysyhteistyöstä nipistetään jälleen 65 miljoonaa euroa. Yliopistojen indeksikorotukset jäädytetään vuosiksi 2026 ja 2027. Järjestöavustuksista aiotaan leikata 100 miljoonaa. Vapaa sivistystyö menettää 20 miljoonaa, ja taiteen ja kulttuurin edistämiseen sekä liikuntapaikkarakentamiseen kohdennettua rahoitusta alennetaan 35 miljoonalla eurolla. Kuntien valtionosuuksista ollaan viemässä 150 miljoonaa. Vaikka ministeriön tiedotteessa todetaan, että "tarkoituksena ei ole leikata perusopetuksesta vaan kohdentaa säästöt muun muassa byrokratian vähentämiseen", väitän, että monessa kunnassa leikkaus tulee osumaan juurikin perusopetukseen, lapsiin, nuoriin ja perheisiin, vapaa-aikaan ja esimerkiksi lukutaitotyöhön. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus kattaa nimittäin varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, kirjastot, yleisen kulttuuritoimen sekä taiteen perusopetuksen. Monessa kunnassa byrokratiaa ja hallintoa ollaan tehostettu jo siihen malliin, että ns. helppoa leikattavaa ei löydy. Pelkäänpä, että katseet kääntyvät taidekasvatusta tarjoaviin opistoihin, kirjastopalveluihin, koulunkäynninohjaajiin jne. Kuntapoliitikolla nousee hiki otsalle vähemmästäkin, sillä monessa kunnassa ollaan hyvin tiukilla jo ilman näitä uusia leikkauksiakin. Samalla aiotaan lakkauttaa todella olennaiset kotouttamiskorvaukset ja leikata maahanmuuton määrärahoja 167 miljoonalla. Kaiken tämänkö valtiovarainministeri Purra katsoo olevan "toissijaista" palvelua?
Erityisen huolestuttavaa on sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten leikkaaminen. Nämä järjestöt ehkäisevät syrjäytymistä, vahvistavat osallisuutta ja rakentavat hyvinvointia. Järjestöjen työllä tuetaan mielenterveyttä, torjutaan yksinäisyyttä ja vahvistetaan demokratiaa. Tämä työ maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Järjestöihin kohdistuvilla leikkauksilla myös lisätään työttömyyttä entisestään.
Kaiken huipuksi valtiovarainministeri esittää Opetushallituksen lakkauttamista vuoden 2027 alusta. Luulin ensin lukeneeni väärin. Opetushallitus on kansallinen varhaiskasvatuksen, koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja kansainvälistymisen asiantuntija, kehittäjä ja palveluntuottaja. Kuinka mm. opetusta voidaan kehittää tai ylläpitää kaikkia olennaisia palveluita, jos sen keskeisin asiantuntijaviranomainen lakkautetaan?
Tosiasia on, että valtion budjettiin olisi löydettävissä miljardi euroa ilman, että heikennetään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asemaa ja leikataan lapsilta ja nuorilta (taas kerran!). Hallitus päätti keväällä miljardiluokan veroalesta, jonka suurimpana hyötyjänä ovat suurituloiset ja suuryritykset. Jos tämä päätös peruttaisiin, olisi monelta leikkaukselta mahdollista välttyä. Muun muassa Vihreät on esittänyt vaihtoehtoisia tapoja kasvattaa valtion budjettia (haittaverot, tehottomat ja kilpailua vääristävät yritystuet jne.).
"Hallituksen talouspolitiikan painopisteet ovat taloudellinen vakaus, työllisyys, talouskasvu sekä hyvinvointipalvelujen turvaaminen", ministeriön tiedotteessa kerrotaan. Ja juuri siksi tätä leikkauslistaa hämmästelenkin! Mielestäni nämä leikkaukset tulevat aiheuttamaan kohtuutonta inhimillistä ja yhteiskunnallista vahinkoa ja siksi niitä ei tule toteuttaa.
Kuva: Michał Parzuchowski / Unsplash
Kommentit
Lähetä kommentti