Syksyllä 2023 Hamas teki Israeliin terrori-iskun, jonka jälkeen Israel käynnisti laajan hyökkäyksen Gazaan. Tästä alkanut sota on kestänyt pian kaksi vuotta.
Gazan humanitaarinen tilanne on kriittinen. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat menettäneet henkensä, heistä iso osa on lapsia. Gazalaiset elävät ilman suojaa, eikä ruokaa, vettä tai lääkkeitä pääse hakemaan turvallisesti. Lapsia on vammautunut iskuissa, ja monet lapset ovat vakavasti traumatisoituneita. Terveydenhuoltojärjestelmä on romahtanut. Gazan sodassa on kuollut ainakin 1400 terveydenhuollon ammattilaista. Kodit, koulut, sairaalat ja vesijärjestelmät ovat tuhoutuneet. Nälkäkuolemat ovat jo todellisuutta. IPC:n raportin mukaan tällä hetkellä yli 70 000 alle viisivuotiasta lasta ja 17 000 raskaana olevaa ja imettävää naista kärsii akuutista aliravitsemuksesta.
Jo viime syksynä YK:n erityiskomitea totesi, että Israelin sodankäynnin menetelmät Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit. Osana EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä myös Suomella on velvollisuus puolustaa ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta. Suomen ulkopoliittinen linja korostaa rauhaa, sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä ja kehitysyhteistyötä. Myös Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 38 artiklan mukaan valtioilla on velvollisuus kunnioittaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sääntöjä, varmistaa niiden noudattaminen sekä ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimiin suojellakseen ja hoitaakseen lapsia, joihin aseellinen selkkaus vaikuttaa.
Suomella on käytössään useita vaikuttamiskeinoja. Suomi voi muun muassa toimia EU:n ja YK:n kautta, vaatia tulitaukoa ja kansainvälisen oikeuden noudattamista sekä humanitaarisen avun esteetöntä pääsyä. Suomi voi lisätä omaa humanitaarista apuaan ja tukea alueella toimivia järjestöjä. Suomi voi ajaa unionin sisällä EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä ja keskeyttää Israelin kanssa käymänsä asekaupan. Yhdeksi keinoksi on esitetty myös Palestiinan valtion tunnustamista. Presidentti Stubb on omasta puolestaan kertonut toivovansa, että Suomi tunnustaisi Palestiinan, mutta kysymys hiertää hallituksen kengässä.
“Gazan humanitaarisen tilanteen heikentyessä muun muassa Ranska, Britannia ja Kanada ovat hiljattain kertoneet valmiudestaan tunnustaa Palestiinan valtio syyskuun YK:n yleiskokouksessa”, kertoo Yle 1.8. julkaistussa uutisessa.
“Tähän mennessä 147 YK:n 193 jäsenmaasta on tunnustanut Palestiinan valtion.
Uusilla tunnustamisilla on silti yhä merkitystä, (Ylen haastattelema prof. Hannu) Juusola sanoo.
– Tunnustaminen on ennen kaikkea symbolinen teko – kyseessä on tärkeä toimi, jota palestiinalaiset ovat jo vuosikymmeniä toivoneet.
Palestiinan tunnustaminen ei kuitenkaan yksinään ratkaise mitään, Juusola korostaa.
Gazan lapset elävät keskellä maanpäällistä helvettiä. Suomen hallituksella on valta ja vastuu toimia rauhan ja lapsen oikeuksien toteutumisen puolesta. Älkää sanoko, että olette tehneet kaikkenne Gazan lasten puolesta, ennen kuin oikeasti olette. Vaikuttakaa, älkää vaietko.
Gazan humanitaarinen tilanne on kriittinen. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat menettäneet henkensä, heistä iso osa on lapsia. Gazalaiset elävät ilman suojaa, eikä ruokaa, vettä tai lääkkeitä pääse hakemaan turvallisesti. Lapsia on vammautunut iskuissa, ja monet lapset ovat vakavasti traumatisoituneita. Terveydenhuoltojärjestelmä on romahtanut. Gazan sodassa on kuollut ainakin 1400 terveydenhuollon ammattilaista. Kodit, koulut, sairaalat ja vesijärjestelmät ovat tuhoutuneet. Nälkäkuolemat ovat jo todellisuutta. IPC:n raportin mukaan tällä hetkellä yli 70 000 alle viisivuotiasta lasta ja 17 000 raskaana olevaa ja imettävää naista kärsii akuutista aliravitsemuksesta.
Jo viime syksynä YK:n erityiskomitea totesi, että Israelin sodankäynnin menetelmät Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit. Osana EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä myös Suomella on velvollisuus puolustaa ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta. Suomen ulkopoliittinen linja korostaa rauhaa, sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä ja kehitysyhteistyötä. Myös Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 38 artiklan mukaan valtioilla on velvollisuus kunnioittaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sääntöjä, varmistaa niiden noudattaminen sekä ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimiin suojellakseen ja hoitaakseen lapsia, joihin aseellinen selkkaus vaikuttaa.
Suomella on käytössään useita vaikuttamiskeinoja. Suomi voi muun muassa toimia EU:n ja YK:n kautta, vaatia tulitaukoa ja kansainvälisen oikeuden noudattamista sekä humanitaarisen avun esteetöntä pääsyä. Suomi voi lisätä omaa humanitaarista apuaan ja tukea alueella toimivia järjestöjä. Suomi voi ajaa unionin sisällä EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä ja keskeyttää Israelin kanssa käymänsä asekaupan. Yhdeksi keinoksi on esitetty myös Palestiinan valtion tunnustamista. Presidentti Stubb on omasta puolestaan kertonut toivovansa, että Suomi tunnustaisi Palestiinan, mutta kysymys hiertää hallituksen kengässä.
“Gazan humanitaarisen tilanteen heikentyessä muun muassa Ranska, Britannia ja Kanada ovat hiljattain kertoneet valmiudestaan tunnustaa Palestiinan valtio syyskuun YK:n yleiskokouksessa”, kertoo Yle 1.8. julkaistussa uutisessa.
“Tähän mennessä 147 YK:n 193 jäsenmaasta on tunnustanut Palestiinan valtion.
Uusilla tunnustamisilla on silti yhä merkitystä, (Ylen haastattelema prof. Hannu) Juusola sanoo.
– Tunnustaminen on ennen kaikkea symbolinen teko – kyseessä on tärkeä toimi, jota palestiinalaiset ovat jo vuosikymmeniä toivoneet.
Palestiinan tunnustaminen ei kuitenkaan yksinään ratkaise mitään, Juusola korostaa.
Sen sijaan kyse on välineestä Israelin painostamiseksi”.
Gazan lapset elävät keskellä maanpäällistä helvettiä. Suomen hallituksella on valta ja vastuu toimia rauhan ja lapsen oikeuksien toteutumisen puolesta. Älkää sanoko, että olette tehneet kaikkenne Gazan lasten puolesta, ennen kuin oikeasti olette. Vaikuttakaa, älkää vaietko.
Kuva: Marina Shatskih / Unsplash
Kommentit
Lähetä kommentti