Planeettamme Maa on jo tovin antanut hälytysmerkkejä. Yhä voimistuvat ja yleistyvät äärisäät, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja merissä tapahtuvat muutokset näkyvät kyllä uutisissa, mutta ymmärretäänkö ilmastokriisin vakavuus oikeasti?
Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia monella indikaattorilla. Kesällä Euroopassa Välimeren alue kärventyi laajoissa metsäpaloissa, ja nyt syksyllä ympäri maailmaa on uutisoitu poikkeuksellisen kovista ja tuhoisista tulvista. Olemme siirtyneet aikakauteen, jossa "poikkeuksellisista sääilmiöistä" on kovaa vauhtia tulossa uusi normaali. Meret lämpenevät huolestuttavasti, napa-alueiden jääpeitteen hupenemisesta puhumattakaan.
Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tuore raportti paljastaa, että vaikka olemme onnistuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja siirtymään monin paikoin uusiutuvien energianlähteiden käyttöön, luonnon tila heikkenee edelleen, ja liikenne, maatalous sekä kulutuksen kasvu pitävät päästöt korkealla. Jo nyt vesipula vaikuttaa kolmasosaan Euroopan väestöstä. Muun muassa Italiassa koetusta vesipulasta ja jokien kuivumisesta on jo uutisoitu muutamana vuotena.
EEA:n raportin ydinviesti on selvä: ympäristön heikkeneminen on suora uhka Euroopan taloudelle ja turvallisuudelle. On helppoa uskoa, että puhtaan veden niukkeneminen, maaperän köyhtyminen ja biologisen monimuotoisuuden romahtaminen uhkaavat Euroopan taloutta.
Kestävä talous sekä luonnon- ja ilmastonsuojelu kulkevat käsikkäin. Kiertotalouteen siirtyminen, vastuullinen luonnonvarojen käyttö ja päästöjen leikkaaminen eivät ole “pelkkiä ympäristötekoja”, vaan investointeja Euroopan tulevaisuuden kilpailukykyyn ja turvallisuuteen.
Suomessa on raportoitu metsien hiilinielun heikkenemisestä, mutta maamme elinkeinorakenne nojaa yhä vahvasti materiaalien ja energian kulutukseen. Nyt tarvitaankin poliittista rohkeutta hiilinielujen kasvattamiseen ja päästövähennyksiin. Pelkät juhlapuheet eivät auta.
Ilmastokriisin myötä meret ovat kokeneet suuria muutoksia. Global Tipping Points -raportti varoittaa, että maailma on saavuttanut ensimmäisen keikahduspisteensä, joka johtaa pysyviin muutoksiin. Koralliriutat ovat erittäin herkkiä lämpötilan nousulle ja 1,5 asteen tavoitteen ylittyminen on merkittävä uhka koralleille. Tutkijat ovat myös varoittaneet Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiden romahtamisen riskistä sekä Atlantin merivirtojen virtausjärjestelmän(AMOC) pysähtymisestä. Tämä nimittäin voisi muuttaa Euroopan ilmaston täysin.
Myös merten vihreä väri on alkanut haalistua. Kasviplankton, joka sitoo hiilidioksidia ja tuottaa suuren osan planeettamme hapesta, vähenee huolestuttavasti. Merten kyky sitoa hiiltä on heikentynyt noin 32 miljoonalla tonnilla vuodessa. Tämä muuttaa merten ekosysteemejä ja voi kiihdyttää ilmaston lämpenemisen noidankehää entisestään.
Ilmaston lämpeneminen on jo käynnistänyt tapahtumaketjuja, joita ei voida enää pysäyttää. Vaikka saisimme kaikki päästöt alas tänään, ilmasto jatkaa muuttumistaan vielä vuosikymmeniä.
Tämä ei suinkaan ole syy lopettaa toimintaa planeetan puolesta. Päinvastoin! Jokainen vältetty päästö, jokainen suojeltu metsä, jokainen investointi uusiutuvaan energiaan ja kiertotalouteen auttaa meitä hidastamaan ja torjumaan ilmastonmuutosta ja sen seurauksia.
Ihmisiä kannattaa ja pitääkin herätellä. Kaiken kriisipuheen keskellä on kuitenkin pidettävä kiinni toivosta ja tulevaisuususkosta, sillä mitä meille jää jäljelle jos nämä romuttuvat.
Merkittäviä uutisia ja raportteja
Euroopan ympäristökeskus, EEA, 2025: https://www.eea.europa.eu/en/europe-environment-2025
Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia monella indikaattorilla. Kesällä Euroopassa Välimeren alue kärventyi laajoissa metsäpaloissa, ja nyt syksyllä ympäri maailmaa on uutisoitu poikkeuksellisen kovista ja tuhoisista tulvista. Olemme siirtyneet aikakauteen, jossa "poikkeuksellisista sääilmiöistä" on kovaa vauhtia tulossa uusi normaali. Meret lämpenevät huolestuttavasti, napa-alueiden jääpeitteen hupenemisesta puhumattakaan.
Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tuore raportti paljastaa, että vaikka olemme onnistuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja siirtymään monin paikoin uusiutuvien energianlähteiden käyttöön, luonnon tila heikkenee edelleen, ja liikenne, maatalous sekä kulutuksen kasvu pitävät päästöt korkealla. Jo nyt vesipula vaikuttaa kolmasosaan Euroopan väestöstä. Muun muassa Italiassa koetusta vesipulasta ja jokien kuivumisesta on jo uutisoitu muutamana vuotena.
EEA:n raportin ydinviesti on selvä: ympäristön heikkeneminen on suora uhka Euroopan taloudelle ja turvallisuudelle. On helppoa uskoa, että puhtaan veden niukkeneminen, maaperän köyhtyminen ja biologisen monimuotoisuuden romahtaminen uhkaavat Euroopan taloutta.
Kestävä talous sekä luonnon- ja ilmastonsuojelu kulkevat käsikkäin. Kiertotalouteen siirtyminen, vastuullinen luonnonvarojen käyttö ja päästöjen leikkaaminen eivät ole “pelkkiä ympäristötekoja”, vaan investointeja Euroopan tulevaisuuden kilpailukykyyn ja turvallisuuteen.
Suomessa on raportoitu metsien hiilinielun heikkenemisestä, mutta maamme elinkeinorakenne nojaa yhä vahvasti materiaalien ja energian kulutukseen. Nyt tarvitaankin poliittista rohkeutta hiilinielujen kasvattamiseen ja päästövähennyksiin. Pelkät juhlapuheet eivät auta.
Ilmastokriisin myötä meret ovat kokeneet suuria muutoksia. Global Tipping Points -raportti varoittaa, että maailma on saavuttanut ensimmäisen keikahduspisteensä, joka johtaa pysyviin muutoksiin. Koralliriutat ovat erittäin herkkiä lämpötilan nousulle ja 1,5 asteen tavoitteen ylittyminen on merkittävä uhka koralleille. Tutkijat ovat myös varoittaneet Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiden romahtamisen riskistä sekä Atlantin merivirtojen virtausjärjestelmän(AMOC) pysähtymisestä. Tämä nimittäin voisi muuttaa Euroopan ilmaston täysin.
Myös merten vihreä väri on alkanut haalistua. Kasviplankton, joka sitoo hiilidioksidia ja tuottaa suuren osan planeettamme hapesta, vähenee huolestuttavasti. Merten kyky sitoa hiiltä on heikentynyt noin 32 miljoonalla tonnilla vuodessa. Tämä muuttaa merten ekosysteemejä ja voi kiihdyttää ilmaston lämpenemisen noidankehää entisestään.
Ilmaston lämpeneminen on jo käynnistänyt tapahtumaketjuja, joita ei voida enää pysäyttää. Vaikka saisimme kaikki päästöt alas tänään, ilmasto jatkaa muuttumistaan vielä vuosikymmeniä.
Tämä ei suinkaan ole syy lopettaa toimintaa planeetan puolesta. Päinvastoin! Jokainen vältetty päästö, jokainen suojeltu metsä, jokainen investointi uusiutuvaan energiaan ja kiertotalouteen auttaa meitä hidastamaan ja torjumaan ilmastonmuutosta ja sen seurauksia.
Ihmisiä kannattaa ja pitääkin herätellä. Kaiken kriisipuheen keskellä on kuitenkin pidettävä kiinni toivosta ja tulevaisuususkosta, sillä mitä meille jää jäljelle jos nämä romuttuvat.
Merkittäviä uutisia ja raportteja
Euroopan ympäristökeskus, EEA, 2025: https://www.eea.europa.eu/en/europe-environment-2025
Euroopan komission tiedote aiheesta: https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/eun-ymparistokeskuksen-raportti-2025-paastoja-ja-ilmansaasteita-vahennetty-mutta-tama-ei-riita-2025-09-29_fi
Global Tipping Points -raportti, 2025: https://global-tipping-points.org/
Valtamerten väri haalistuu – ilmiöllä valtava vaikutus maapallon tulevaisuuteen
https://yle.fi/a/74-20189114
Koralliriuttojen tuhoutuminen on jo peruuttamatonta, varoittavat asiantuntijat
Global Tipping Points -raportti, 2025: https://global-tipping-points.org/
Valtamerten väri haalistuu – ilmiöllä valtava vaikutus maapallon tulevaisuuteen
https://yle.fi/a/74-20189114
Koralliriuttojen tuhoutuminen on jo peruuttamatonta, varoittavat asiantuntijat
https://yle.fi/a/74-20187983
Tutkimus: Ilmaston lämpeneminen johti tänä kesänä hellekuolemien kolminkertaistumiseen Euroopassa
https://yle.fi/a/74-20183374
Euroopan kilpailukyky ja hyvinvointi vaarassa ilmastonmuutoksen vuoksi
https://yle.fi/a/74-20185173
Tutkimus: Ilmaston lämpeneminen johti tänä kesänä hellekuolemien kolminkertaistumiseen Euroopassa
https://yle.fi/a/74-20183374
Euroopan kilpailukyky ja hyvinvointi vaarassa ilmastonmuutoksen vuoksi
https://yle.fi/a/74-20185173
Kuva: Pixabay
Kommentit
Lähetä kommentti