Olen viime aikoina pohtinut paljon perustuloa, ja käynyt keskusteluja siitä, kuinka se voisi pienentää monen ihmisen harteilla olevaa taakkaa epävarmasta toimeentulosta sekä kannustaa vaikkapa kokeilemaan yrittämistä, ja ottamaan vastaan ne lyhyimmätkin työpestit silloin kun pidempää ja vakituisempaa ei ole tarjolla. En ole perustuloasiantuntija, mutta lukemani perusteella perustulo kuulostaa hyvinkin kannatettavalta, kun perustulon käyttöönotto suunnitellaan huolellisesti, toteutetaan hallitusti ja tutkimustietoon pohjautuen, samalla mm. sosiaaliturvaa uudistaen.
Perustulon taustalla oleva ajatus on yksinkertainen: jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus taloudelliseen turvaan riippumatta elämäntilanteesta. Perustulo, eli kaikille täysi-ikäisille sekä itsenäisesti asuville alaikäisille maksettava vastikkeeton rahasumma olisi uusi, reilumpi tapa järjestää sosiaaliturva niin, että se vastaisi sitä epävarmaa todellisuutta, missä moni nykyisin elää. Perustulon maksatus olisi automatisoitu, eikä sitä tarvitsisi erikseen hakea, minkä näen suurena plussana niin yksittäisen ihmisen kuin byrokratian toisessa päässä olevien työntekijöiden kannalta. Kuten Johanna Perkiö ja Vesa-Matti Lahti tiivistävät Sitran sivulla julkaistussa artikkelissaan: "Tarkoitus ei ole lisätä keski- ja suurituloisten käteen jääviä tuloja, joten perustulomalleihin liittyy yleensä aina verojärjestelmän uudistus, jossa perustulon tuoma lisä peritään hyvin ansaitsevilta takaisin verotuksen kautta."
Nykyinen tukiviidakko on monimutkainen, byrokraattinen, usein epäoikeudenmukainen ja hidas. Perustulo poistaisi nämä ongelmat tai ainakin vähentäisi niitä merkittävästi. Perustulo maksettaisiin automaattisesti kaikille aikuisille, ja sen päälle voisi ansaita ilman, että tukia heti leikataan pois.
Perustulo tarjoaisi turvaa ja vapautta monenlaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija voisi keskittyä opintoihinsa ilman jatkuvaa stressiä toimeentulosta, ja freelancer voisi toimia rohkeammin tietäen, ettei epävarmoina kuukausina jäisi täysin tyhjän päälle. "Perustulo parantaisi olennaisesti esimerkiksi pienituloisimpien yrittäjien toimeentuloa, koska heillä ei nykyisellään ole mahdollisuutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan", Perkiön ja Lahden artikkelissa painotetaan. Työttömälle perustulo antaisi mahdollisuuden hakea työtä tai kouluttautua uuteen ammattiin ilman pelkoa siitä, että tuet katkeavat. Perustulo olisi merkittävä parannus myös mielenterveyden kannalta, sillä jatkuva epävarmuus toimeentulosta voi olla raskas taakka.
Yhteiskunnan näkökulmasta perustulo voisi olla enemmän kuin vain sosiaaliturvauudistus. Se voisi lisätä luottamusta yhteiskuntaan ja vähentää köyhyyttä. Samalla se yksinkertaistaisi tukijärjestelmää ja keventäisi hallinnollista työtä, jatkuvaa hakemista ja tarkistamista kun ei tarvittaisi.
Perustulo ei toki ole ongelmaton ratkaisu. Suurin kysymys on tietysti rahoitus, eli kuinka paljon yhteiskunta voi perustuloon panostaa ja miten verotus järjestetään niin, että järjestelmä pysyy kestävänä. Perustulo ei myöskään saa syrjäyttää niitä tukimuotoja, joita tietyt ryhmät, kuten vammaiset tai pitkäaikaissairaat, tarvitsevat. Sitra on listannut yllä mainitussa artikkelissa myös useita pohdittavia kysymyksiä. Huolta on herättänyt niin perustulon vaikutukset tasa-arvon heikentymiseen kuin nuorten syrjäytymiseen. "Taloustieteilijät ovat laskelmillaan osoittaneet, että ehdotettuihin perustulomalleihin sisältyisi edelleen jonkinlaisia kannustinloukkuja, jollei muuta sosiaaliturvaa uudistettaisi samalla. Kuitenkin jo pelkkä tieto tulon jatkuvuudesta voisi psykologisesti lisätä uskallusta ottaa vastaan satunnaista työtä", Perkiö ja Lahti lisäävät.
Kuva: Pixabay
Perustulon taustalla oleva ajatus on yksinkertainen: jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus taloudelliseen turvaan riippumatta elämäntilanteesta. Perustulo, eli kaikille täysi-ikäisille sekä itsenäisesti asuville alaikäisille maksettava vastikkeeton rahasumma olisi uusi, reilumpi tapa järjestää sosiaaliturva niin, että se vastaisi sitä epävarmaa todellisuutta, missä moni nykyisin elää. Perustulon maksatus olisi automatisoitu, eikä sitä tarvitsisi erikseen hakea, minkä näen suurena plussana niin yksittäisen ihmisen kuin byrokratian toisessa päässä olevien työntekijöiden kannalta. Kuten Johanna Perkiö ja Vesa-Matti Lahti tiivistävät Sitran sivulla julkaistussa artikkelissaan: "Tarkoitus ei ole lisätä keski- ja suurituloisten käteen jääviä tuloja, joten perustulomalleihin liittyy yleensä aina verojärjestelmän uudistus, jossa perustulon tuoma lisä peritään hyvin ansaitsevilta takaisin verotuksen kautta."
Nykyinen tukiviidakko on monimutkainen, byrokraattinen, usein epäoikeudenmukainen ja hidas. Perustulo poistaisi nämä ongelmat tai ainakin vähentäisi niitä merkittävästi. Perustulo maksettaisiin automaattisesti kaikille aikuisille, ja sen päälle voisi ansaita ilman, että tukia heti leikataan pois.
Perustulo tarjoaisi turvaa ja vapautta monenlaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija voisi keskittyä opintoihinsa ilman jatkuvaa stressiä toimeentulosta, ja freelancer voisi toimia rohkeammin tietäen, ettei epävarmoina kuukausina jäisi täysin tyhjän päälle. "Perustulo parantaisi olennaisesti esimerkiksi pienituloisimpien yrittäjien toimeentuloa, koska heillä ei nykyisellään ole mahdollisuutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan", Perkiön ja Lahden artikkelissa painotetaan. Työttömälle perustulo antaisi mahdollisuuden hakea työtä tai kouluttautua uuteen ammattiin ilman pelkoa siitä, että tuet katkeavat. Perustulo olisi merkittävä parannus myös mielenterveyden kannalta, sillä jatkuva epävarmuus toimeentulosta voi olla raskas taakka.
Yhteiskunnan näkökulmasta perustulo voisi olla enemmän kuin vain sosiaaliturvauudistus. Se voisi lisätä luottamusta yhteiskuntaan ja vähentää köyhyyttä. Samalla se yksinkertaistaisi tukijärjestelmää ja keventäisi hallinnollista työtä, jatkuvaa hakemista ja tarkistamista kun ei tarvittaisi.
Perustulo ei toki ole ongelmaton ratkaisu. Suurin kysymys on tietysti rahoitus, eli kuinka paljon yhteiskunta voi perustuloon panostaa ja miten verotus järjestetään niin, että järjestelmä pysyy kestävänä. Perustulo ei myöskään saa syrjäyttää niitä tukimuotoja, joita tietyt ryhmät, kuten vammaiset tai pitkäaikaissairaat, tarvitsevat. Sitra on listannut yllä mainitussa artikkelissa myös useita pohdittavia kysymyksiä. Huolta on herättänyt niin perustulon vaikutukset tasa-arvon heikentymiseen kuin nuorten syrjäytymiseen. "Taloustieteilijät ovat laskelmillaan osoittaneet, että ehdotettuihin perustulomalleihin sisältyisi edelleen jonkinlaisia kannustinloukkuja, jollei muuta sosiaaliturvaa uudistettaisi samalla. Kuitenkin jo pelkkä tieto tulon jatkuvuudesta voisi psykologisesti lisätä uskallusta ottaa vastaan satunnaista työtä", Perkiö ja Lahti lisäävät.
Vihreät ovat esittäneet sosiaaliturvamallia, jossa perustulo koostuisi perusosasta sekä asumisosasta (100-400 euroa kunnasta riippuen) ja perustulon lapsikorotuksesta. Eläkeläiset saisivat perustulon eläkeläiskorotuksen. Perustulon perusosa olisi (esitetyssä mallissa) 600 euroa kuukaudessa, ja summa olisi jokaiselle täysi-ikäiselle yhtä suuri asuinkunnasta tai muista tekijöistä riippumatta. Vihreiden sosiaaliturvamallissa perustulon lapsikorotus sisältyisi huoltajien perustuloon 300 euron suuruisena lisänä per lapsi. Summalla katettaisiin lapsen elatus ja se maksettaisiin yhdelle tai jaetusti useammalle huoltajalle osana näiden perustuloa.
Toivon, että keskustelu perustulosta ja Vihreiden esittämästä sosiaaliturvauudistuksesta jatkuu.
Perustulo olisi veroton etuus, joka voitaisiin toteuttaa kiinteän perustulon tai negatiivisen tuloveron mallina. Kiinteän perustulon mallissa perustulon täysi summa maksettaisiin jokaiselle ansiotuloista riippumatta, eli ilman tuloharkintaa. Negatiivisen tuloveron mallissa perustuloa maksettaisiin vain niiltä kuukausilta, joilta ansiotulot jäävät alle tietyn rajan. Tämän rajan ylittävistä tuloista maksettaisiin ansiotuloveroa, kun taas kiinteän perustulon mallissa veroa maksettaisiin jo pienistä tuloista. "Molemmissa malleissa käteen jäävä tulo ja todellinen veroprosentti ovat samat. Negatiivisen tuloveron malli edellyttää tulorekisterin hyödyntämistä,” Vihreät kuvaa. Perustulon kuluja tasapainotettaisiin tuloveron korotuksilla siten, että keski- ja suurituloisille käteen jää suunnilleen saman verran tuloa kuin ilman perustuloa.
Perusturvaa voisi täydentää perustulon päälle saatavalla syyperusteisella 300 euron osallisuusrahalla, johon voisi saada sitä korottavan ansiosidonnaisen ansio-osan. "Vihreiden sosiaaliturvamallissa perustulo ja osallisuusraha yhdessä korvaavat useimmat nykyiset syyperusteiset perusturvaetuudet kuten työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja sairauspäivärahan, kuntoutustuen sekä näihin kytköksissä olevat ansiosidonnaiset osat kuten ansiopäivärahan. Osallisuusrahaa saavat myös opiskelijat ja osaamistaan täydentävät, jolloin erillisestä opintotuesta ja opintolainajärjestelmästä voidaan luopua kotimaassa opiskelevien osalta. Vanhempainpäivärahat säilyvät omina etuuksinaan.” Kunnista tai hyvinvointialueilta saatava toimeentulotuki säilyisi viimesijaisena tukena.
Perusturvaa voisi täydentää perustulon päälle saatavalla syyperusteisella 300 euron osallisuusrahalla, johon voisi saada sitä korottavan ansiosidonnaisen ansio-osan. "Vihreiden sosiaaliturvamallissa perustulo ja osallisuusraha yhdessä korvaavat useimmat nykyiset syyperusteiset perusturvaetuudet kuten työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja sairauspäivärahan, kuntoutustuen sekä näihin kytköksissä olevat ansiosidonnaiset osat kuten ansiopäivärahan. Osallisuusrahaa saavat myös opiskelijat ja osaamistaan täydentävät, jolloin erillisestä opintotuesta ja opintolainajärjestelmästä voidaan luopua kotimaassa opiskelevien osalta. Vanhempainpäivärahat säilyvät omina etuuksinaan.” Kunnista tai hyvinvointialueilta saatava toimeentulotuki säilyisi viimesijaisena tukena.
Toivon, että keskustelu perustulosta ja Vihreiden esittämästä sosiaaliturvauudistuksesta jatkuu.
Kommentit
Lähetä kommentti