Vuosi 2025 lähestyy loppuaan ja tässä vaiheessa on hyvä hetki pohtia kulunutta valtuustokautta.
Viime aikoina olen miettinyt erilaisia tapoja toimia valtuutetun roolissa sekä myös omaa näkymistä päättäjänä. Valtuuston kokoukset ovat tietysti kuntapäättäjän tehtävästä sellainen osa, joka näkyy äänestäjille (jos tulee yleisöksi, katsoo striimiä tai lukee paikallisuutisia), varsinkin jos päättäjä pitää runsaasti puheita näissä kokouksissa. Valtuuston kokouksissa monet päätökset tietysti lyödään lopullisesti lukkoon ja niitä on usein myös kiinnostavaa seurata, mutta rehellisesti sanottuna, nämä kokoukset ovat vain todella pieni osa valtuutetun luottamustehtävässä. Siinä vaiheessa, kun valtuutetut saapuvat valtuuston kokoukseen, esityslistalla olevat asiat on jo moneen kertaan keskusteltu niin lautakunnissa, kaupunginhallituksen kokouksissa, valtuustoryhmien omissa kokouksissa kuin erinäisissä viestiketjuissa ja valtuutetusta voikin tuntua, ettei asiaa ole enää tarpeen kommentoida. Tämä väistämättä tarkoittaa sitä, että äänestäjiltä jää moni kiinnostava näkökulma ja perustelu kuulematta, mikäli valtuutetut eivät avaa kokouksissa päätöstensä taustoja ja niitä pohdintoja, mitä ennen kokousta on käyty läpi. Osa valtuutetuista osallistuu kyllä erittäin aktiivisesti kuntapolitiikkakeskusteluihin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Kuluneena syksynä oma aikani on kulunut pitkälti erilaisten aineistojen parissa: olen lukenut, kysellyt lisätietoja, tulkinnut ja vertaillut, käynyt keskusteluja oman valtuustoryhmän, viranhaltijoiden ja kuntalaisten kanssa. Esimerkiksi Etelä-Pirkanmaan ilmasto- ja LUMO-ohjelman sekä Akaan toimenpiteiden luonnokseen perehtyminen vei aikaa, mutta koin tämän erittäin tärkeäksi ja olennaiseksi. Kävin ohjelmasta ja toimenpiteistä keskustelua oman Vihreän valtuustoryhmämme sekä ilmastoasiantuntijan kanssa. Jaoin ehdotuksia ohjelman luonnokseen ja toimenpiteisiin liittyen, ja oli myös ilahduttavaa huomata, että kaupunginhallitukselle edennyt versio sisälsi muutamia toivomiani muutoksia. Kaupunginhallitus palautti ohjelman kuitenkin vielä valmisteluun evästysten kanssa: lisää konkretiaa tuleville vuosille, selkeämmät tavoitteet ja toimenpiteet, kustannusten määrittelyä sekä tarkempaa raportointia toteutuneista toimista. Tämäkin kertoo siitä, miten moniportainen prosessi päätöksenteko on.
Seuraan tietysti koko ajan eri lautakuntien työtä, niidenkin missä en itse istu. Tiedän esimerkiksi, että sivistyslautakunta käsittelee seuraavassa kokouksessaan Akaan kulttuuriohjelmaa, mikä itselleni on erityisen tärkeä paperi. Olen lukenut ohjelman luonnoksen läpi ja tarjonnut omat näkemykseni ja konkreettiset parannusehdotukseni puolueemme edustajalle, joka osallistuu kyseiseen kokoukseen. Hän päättää siitä, miltä osin näitä ajatuksiani hyödyntää kyseisessä kokouksessa. Vastaavasti itse mielelläni kuulen valtuustoryhmämme ajatuksia tarkastuslautakunnan esityslistalla oleviin asioihin. Toimin tarkastuslautakunnassa varapuheenjohtajana. Lautakunnassa on ollut antoisaa kuulla eri asiantuntijoiden näkemyksiä kaupungin toiminnasta, kehityksestä ja taloudesta. Näitä teemoja on toki käsitelty paljon myös koko päivän kestävissä valtuustoseminaareissa.
Viime aikoina olen miettinyt erilaisia tapoja toimia valtuutetun roolissa sekä myös omaa näkymistä päättäjänä. Valtuuston kokoukset ovat tietysti kuntapäättäjän tehtävästä sellainen osa, joka näkyy äänestäjille (jos tulee yleisöksi, katsoo striimiä tai lukee paikallisuutisia), varsinkin jos päättäjä pitää runsaasti puheita näissä kokouksissa. Valtuuston kokouksissa monet päätökset tietysti lyödään lopullisesti lukkoon ja niitä on usein myös kiinnostavaa seurata, mutta rehellisesti sanottuna, nämä kokoukset ovat vain todella pieni osa valtuutetun luottamustehtävässä. Siinä vaiheessa, kun valtuutetut saapuvat valtuuston kokoukseen, esityslistalla olevat asiat on jo moneen kertaan keskusteltu niin lautakunnissa, kaupunginhallituksen kokouksissa, valtuustoryhmien omissa kokouksissa kuin erinäisissä viestiketjuissa ja valtuutetusta voikin tuntua, ettei asiaa ole enää tarpeen kommentoida. Tämä väistämättä tarkoittaa sitä, että äänestäjiltä jää moni kiinnostava näkökulma ja perustelu kuulematta, mikäli valtuutetut eivät avaa kokouksissa päätöstensä taustoja ja niitä pohdintoja, mitä ennen kokousta on käyty läpi. Osa valtuutetuista osallistuu kyllä erittäin aktiivisesti kuntapolitiikkakeskusteluihin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Kuluneena syksynä oma aikani on kulunut pitkälti erilaisten aineistojen parissa: olen lukenut, kysellyt lisätietoja, tulkinnut ja vertaillut, käynyt keskusteluja oman valtuustoryhmän, viranhaltijoiden ja kuntalaisten kanssa. Esimerkiksi Etelä-Pirkanmaan ilmasto- ja LUMO-ohjelman sekä Akaan toimenpiteiden luonnokseen perehtyminen vei aikaa, mutta koin tämän erittäin tärkeäksi ja olennaiseksi. Kävin ohjelmasta ja toimenpiteistä keskustelua oman Vihreän valtuustoryhmämme sekä ilmastoasiantuntijan kanssa. Jaoin ehdotuksia ohjelman luonnokseen ja toimenpiteisiin liittyen, ja oli myös ilahduttavaa huomata, että kaupunginhallitukselle edennyt versio sisälsi muutamia toivomiani muutoksia. Kaupunginhallitus palautti ohjelman kuitenkin vielä valmisteluun evästysten kanssa: lisää konkretiaa tuleville vuosille, selkeämmät tavoitteet ja toimenpiteet, kustannusten määrittelyä sekä tarkempaa raportointia toteutuneista toimista. Tämäkin kertoo siitä, miten moniportainen prosessi päätöksenteko on.
Seuraan tietysti koko ajan eri lautakuntien työtä, niidenkin missä en itse istu. Tiedän esimerkiksi, että sivistyslautakunta käsittelee seuraavassa kokouksessaan Akaan kulttuuriohjelmaa, mikä itselleni on erityisen tärkeä paperi. Olen lukenut ohjelman luonnoksen läpi ja tarjonnut omat näkemykseni ja konkreettiset parannusehdotukseni puolueemme edustajalle, joka osallistuu kyseiseen kokoukseen. Hän päättää siitä, miltä osin näitä ajatuksiani hyödyntää kyseisessä kokouksessa. Vastaavasti itse mielelläni kuulen valtuustoryhmämme ajatuksia tarkastuslautakunnan esityslistalla oleviin asioihin. Toimin tarkastuslautakunnassa varapuheenjohtajana. Lautakunnassa on ollut antoisaa kuulla eri asiantuntijoiden näkemyksiä kaupungin toiminnasta, kehityksestä ja taloudesta. Näitä teemoja on toki käsitelty paljon myös koko päivän kestävissä valtuustoseminaareissa.
Vaikka en ole kaupunginhallituksessa, käymme valtuustoryhmänä säännöllisesti läpi kaupunginhallituksen kokouksiin tulevat asiat, samoin kaikkien niiden lautakuntien asiat, joissa meillä on edustusta. Näin tuemme toisiamme luottamustehtävissä. On ollut ilo huomata, kuinka paljon osaamista ryhmästämme löytyy, sekä substanssiasioissa että politiikan käytännöissä. Vaikka jaamme pitkälti samanlaiset arvot, kaikista päätöksistä emme ole olleet yksimielisesti samaa mieltä, eikä tietysti tarvitse ollakaan. Vaikka päätavoitteet ja pyrkimykset olisivatkin samanlaisia, näkemykset reittivalinnoista tai toimintatavoista voivat vaihdella oman porukan keskenkin. Esimerkiksi ehdotus veroprosentin korottamisesta jakoi ryhmäämme, mutta kaikkien näkemyksiä kuunneltiin ja punnittiin, ja jokainen sai äänestää oman harkintansa mukaan. Meillä ei ole ryhmäkuria, mutta erityisesti tällaisissa isoissa kysymyksissä on hyvä tietää, mitä mieltä kukakin on ja millä perusteella. Ryhmämme sisällä keskustelu on ollut koko ajan avointa, asiallista ja kunnioittavaa, mistä olen ollut erityisen ylpeä. Ryhmän sisällä on ollut turvallista esittää ne kaikista hölmöimmätkin kysymykset.
Valtuustoryhmämme on jättänyt tämän valtuustokauden alussa kaksi valtuustoaloitetta. Näistä toisella halutaan edistää kaupungin esteettömyyttä ja toinen keskittyy kasvipainotteisen ruoan osuuden lisäämiseen julkisessa ruokailussa.
Talousarvion rivien lukeminen vei luonnollisesti runsaasti aikaa, ja kävimme ryhmänä paljon keskusteluja sen sisällöistä. Itselleni yksi iso kysymys oli tyrkyllä ollut Pirkkalan lentokentän saavutettavuuden kehittämisohjelma (summa lähes 25 000 euroa vuosittain), jota en kokenut kannatettavaksi. Pyysin ja sain asiasta lisätietoja kaupunginjohtajalta, minkä jälkeen pysyin kannassani. Lentämisen tukeminen on minulle jo lähtökohtaisesti iso kipupiste, ja kun vielä huomioi, että Toijalasta pääsee junalla roimasti vilkkaammalle Helsinki-Vantaalle suunnilleen samassa ajassa kuin julkisilla Pirkkalan kentälle, ei panostusta lentokenttään voi nykytilanteessa pitää tarkoituksenmukaisena sen paremmin ilmaston kuin akaalaisten näkökulmasta. Asia kaatui kaupunginhallituksen kokouksessa Vihreän kollegani esityksestä.
Vilkasta keskustelua olemme käyneet myös muun muassa periaatepäätöksestä Tampere–Turku–Naantali-yhteysvälin raideliikenteen käynnistämisestä vuodesta 2031 alkaen, kouluverkkouudistuksesta, työllisyys- ja kotoutumiskoordinaattorin pestistä (uusi toimi muuten perustetaan kaupunginjohtajan alkuperäisen esityksen mukaisesti), korkeista työttömyysluvuista sekä työllisyysalueen maksuista, monen muun ohessa.
Tämän alkukauden aikana olen imenyt itseeni valtavasti tietoa ja opetellut, miten kuntapolitiikassa käytännössä toimitaan sekä tehnyt paljon taustatutkimusta ja -vaikuttamista. Juuri tämä näkymätön työ on sitä, mihin valtuutetun arki suurimmaksi osaksi kuluu, ja jonka varaan ne näkyvät päätökset lopulta rakentuvat. Kaikkien eteen tulevien asioiden taustoja ja historiaa en vielä täysin tunne, mutta onneksi ryhmästämme löytyy pitkäaikaista paikallistuntemusta ja -tietoa.
Viimeisenä pohdintana mainitsen, että olisi upeaa jos uuden valtuuston aloittaessa kaupunki järjestäisi jonkinlaisen fasilitoidun tutustumisen valtuutetuille ja mikä jottei laajemmallekin luottamushenkilöiden joukolle. Usean kuukauden jälkeenkään en voi sanoa tuntevani sitä väkeä, jonka kanssa yhdessä näitä päätöksiä teemme. Myös valtuuston yhteishenkeen ja työskentelyyn voisi auttaa, että oikeasti tuntisimme toisemme muutenkin kuin kasvoilta ja puoluetaustalta. Valtuuston alussa sukellettiin aika suoraan strategioihin ja madonlukuihin, ja valtuustokollegoihin tutustuminen jäi täysin jokaisen omalle vastuulle. Toki voimme olla oma-aloitteisia aikuisia, mutta näin isossa porukassa joku jää väistämättä vähemmälle huomiolle ja tuntemattomammaksi, jollei satu istumaan viereen kokouksessa tai valtuustoseminaarin lounaspöydässä, tai ole tuttu jotain muuta kautta. Itse olen sen verran tuore akaalainen, ettei minulla ole valtuustossa entisiä luokkakavereita, työkavereita tai muitakaan entuudestaan tuttuja. Olisi kiva kuulla, kuinka muissa Suomen kaupungeissa toimitaan, edistetäänkö ryhmäytymistä jotenkin.
Kiitos alkukaudesta kaikille valtuustokollegoille ja muille luottamushenkilöille, viranhaltijoille sekä kaikille Akaassa asuville ja työskenteleville! Rauhallista ja rentouttavaa joulua, ja jatketaan tärkeitä keskusteluita ensi vuonna. Minuun saa edelleen olla yhteyksissä yhteisiin asioihimme liittyen. Sähköpostini on etunimi.sukunimi@akaa.fi.
Kuva: Sean Wareing / Pixabay
Kommentit
Lähetä kommentti