Parikymppisenä minulla oli aika ajoin mahdollisuus vetäytyä Kainuun umpipöpelikköön, Oulujärven rannalle. Talvella suosikkijuttuni oli hipsiä illalla järven jäälle ja käydä pötköttämään. Ympärillä ei ollut asutusta, katuvaloja tai liikennettä. Sen sijaan oli pimeyttä, lähimetsissä hitaasti liikuskelevat hirvet ja yläpuolella miljardit tuikkivat tähdet. Oli ihanaa maata hangessa ja hämmästellä tähtitaivasta, jollaista ei kaupungissa ollut mahdollisuus nähdä valojen vuoksi. Joskus aurinkomyrsky värjäsi taivaan leiskuvilla revontulilla.
Kaupungissa valot syttyvät iltaisin lähes huomaamatta. Valo voi lisätä turvallisuuden tunnetta, helpottaa liikkumista ja mahdollistaa arjentoiminnot silloinkin, kun aurinko on jo laskenut. Mutta missä kohtaa keinovalosta tulee valosaastetta?
Valosaaste tarkoittaa sellaista ihmisen tuottamaa häiritsevää ja tarpeetonta valaistusta, joka tunkeutuu koteihin ja ympäröivään luontoon. Ilta- ja yöaikaan loistava kirkas ja huonosti suunnattu valo voi vaikuttaa uneen ja vuorokausirytmiin sekä eläinten käyttäytymiseen. Valosaaste ei välttämättä synny yksittäisestä lampusta, vaan useiden eri valonlähteiden, kuten katuvalaistuksen, pihavalojen ja mainosvalojen yhteisvaikutuksesta, jolloin ympäristöön kohdistuva valaistus on tarpeeseen nähden ylimitoitettua tai laajalle leviävää.
Yle julkaisi viime vuoden lopulla mielenkiintoisen jutun valosaasteesta. Jutussa todetaan, että “valosaaste tuo monenlaisia terveyshaittoja: univaikeuksia, stressiä, silmävammoja ja ylipainoa, myös syöpäriski ja stressi kasvavat”.
Monille eläinlajeille pimeys on olennainen osa vuorokautta: se ohjaa liikkumista, ravinnonhankintaa ja lisääntymistä. Esimerkiksi hyönteiset, linnut ja lepakot voivat reagoida valaistukseen, joka poikkeaa luonnollisesta pimeydestä.
Lisäksi on se esteettinen näkökulma, josta jo aluksi kirjoitin. Kirkas tähtitaivas tuo ainakin itselleni suurta iloa. Valosaasteen vuoksi se voi jäädä näkemättä.
"Eurooppa on maailman valosaasteisin maanosa. Keinotekoinen valo, joka vaikuttaa 99 prosenttiin eurooppalaisista, häiritsee sekä luontoa että terveyttä, mutta EU jättää valosaasteen huomiotta säännellessään energiatehokkuutta, hiilidioksidipäästöjä ja taloudelliseen vihreään siirtymään liittyviä tekijöitä", todetaan Aalto.fi:n pari vuotta sitten julkaisemassa artikkelissa.
Euroopassa valosaaste on kuitenkin jo muutamissa maissa tunnistettu ja tunnustettu ympäristöongelmaksi. Esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa on tehty jonkin asteista sääntelyä sekä erilaisia aloitteita, jotka koskevat valaistuksen rajoittamista ja yötaivaan suojelemista, usein osana energiansäästöä ja luonnonsuojelua. Ranskassa on voimassa valosaastelaki.
Kaupungissa valot syttyvät iltaisin lähes huomaamatta. Valo voi lisätä turvallisuuden tunnetta, helpottaa liikkumista ja mahdollistaa arjentoiminnot silloinkin, kun aurinko on jo laskenut. Mutta missä kohtaa keinovalosta tulee valosaastetta?
Valosaaste tarkoittaa sellaista ihmisen tuottamaa häiritsevää ja tarpeetonta valaistusta, joka tunkeutuu koteihin ja ympäröivään luontoon. Ilta- ja yöaikaan loistava kirkas ja huonosti suunnattu valo voi vaikuttaa uneen ja vuorokausirytmiin sekä eläinten käyttäytymiseen. Valosaaste ei välttämättä synny yksittäisestä lampusta, vaan useiden eri valonlähteiden, kuten katuvalaistuksen, pihavalojen ja mainosvalojen yhteisvaikutuksesta, jolloin ympäristöön kohdistuva valaistus on tarpeeseen nähden ylimitoitettua tai laajalle leviävää.
Yle julkaisi viime vuoden lopulla mielenkiintoisen jutun valosaasteesta. Jutussa todetaan, että “valosaaste tuo monenlaisia terveyshaittoja: univaikeuksia, stressiä, silmävammoja ja ylipainoa, myös syöpäriski ja stressi kasvavat”.
Monille eläinlajeille pimeys on olennainen osa vuorokautta: se ohjaa liikkumista, ravinnonhankintaa ja lisääntymistä. Esimerkiksi hyönteiset, linnut ja lepakot voivat reagoida valaistukseen, joka poikkeaa luonnollisesta pimeydestä.
Lisäksi on se esteettinen näkökulma, josta jo aluksi kirjoitin. Kirkas tähtitaivas tuo ainakin itselleni suurta iloa. Valosaasteen vuoksi se voi jäädä näkemättä.
"Eurooppa on maailman valosaasteisin maanosa. Keinotekoinen valo, joka vaikuttaa 99 prosenttiin eurooppalaisista, häiritsee sekä luontoa että terveyttä, mutta EU jättää valosaasteen huomiotta säännellessään energiatehokkuutta, hiilidioksidipäästöjä ja taloudelliseen vihreään siirtymään liittyviä tekijöitä", todetaan Aalto.fi:n pari vuotta sitten julkaisemassa artikkelissa.
Euroopassa valosaaste on kuitenkin jo muutamissa maissa tunnistettu ja tunnustettu ympäristöongelmaksi. Esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa on tehty jonkin asteista sääntelyä sekä erilaisia aloitteita, jotka koskevat valaistuksen rajoittamista ja yötaivaan suojelemista, usein osana energiansäästöä ja luonnonsuojelua. Ranskassa on voimassa valosaastelaki.
Erilaisia toimenpiteitä valosaastetta vastaan voivat olla muun muassa valon voimakkuuteen tai suuntaan vaikuttaminen tai ulkovalaistuksen rajoittaminen, jolloin esimerkiksi katuvalot, mainosvalot ja toimistorakennusten valaistukset sammutetaan tiettyinä kellonaikoina.
Myös niin sanottuja Dark Sky -alueita on perustettu eri puolille maailmaa. Näillä alueilla pimeää yötaivasta suojellaan tietoisesti, ja valaistusta suunnitellaan sen ehdoilla.
Suomi on Euroopan parhaiten valaistuja paikkoja, aiemmin mainitussa Ylen artikkelissa todetaan. Suomessa jotkut kaupungit ovatkin alkaneet kiinnittää huomiota valaistuksen laatuun: valaisimien suuntaamiseen, valon värilämpötilaan ja siihen, milloin valaistusta todella tarvitaan. “Esimerkiksi Jyväskylä pyrkii profiloitumaan valon kaupunkina, mutta valosaastetta minimoiden, ja Vaasassa kaupungin rakennusjärjestyksessä on linjattu, ettei valaisinlaite saa aiheuttaa häikäisyä tai syttyä ja sammua toistuvasti pimeällä”, Yle mainitsee esimerkkeinä. Hetki sitten luin, että Mikkelissä kaupungin katuvalot on sammutettu jo vuoden 2023 alusta alkaen öisin klo 23.00-5.00 ydinkeskustaa lukuun ottamatta. Lisäksi joka kolmas valaisin sammutetaan klo 22.00-23.00.
Myös niin sanottuja Dark Sky -alueita on perustettu eri puolille maailmaa. Näillä alueilla pimeää yötaivasta suojellaan tietoisesti, ja valaistusta suunnitellaan sen ehdoilla.
Suomi on Euroopan parhaiten valaistuja paikkoja, aiemmin mainitussa Ylen artikkelissa todetaan. Suomessa jotkut kaupungit ovatkin alkaneet kiinnittää huomiota valaistuksen laatuun: valaisimien suuntaamiseen, valon värilämpötilaan ja siihen, milloin valaistusta todella tarvitaan. “Esimerkiksi Jyväskylä pyrkii profiloitumaan valon kaupunkina, mutta valosaastetta minimoiden, ja Vaasassa kaupungin rakennusjärjestyksessä on linjattu, ettei valaisinlaite saa aiheuttaa häikäisyä tai syttyä ja sammua toistuvasti pimeällä”, Yle mainitsee esimerkkeinä. Hetki sitten luin, että Mikkelissä kaupungin katuvalot on sammutettu jo vuoden 2023 alusta alkaen öisin klo 23.00-5.00 ydinkeskustaa lukuun ottamatta. Lisäksi joka kolmas valaisin sammutetaan klo 22.00-23.00.
Keskustelu valosaasteesta on kuitenkin vielä hajanaista, eikä valosaaste tunnu olevan samalla tavalla vakiintunut ympäristökysymys kuin esimerkiksi melu tai ilmanlaatu. Kysehän ei ole siitä, pitäisikö meidän elää pimeässä, vaan siitä, milloin keinovalo oikeasti palvelee tarkoitustaan ja missä määrin siitä on pelkkää haittaa.
Milloin katselit viimeksi kirkasta tähtitaivasta?
Milloin katselit viimeksi kirkasta tähtitaivasta?
Kuva: Jackson Hendry / Unsplash
Kommentit
Lähetä kommentti