Kiinnostukseni maapallon ekosysteemejä ja ilmastoa kohtaan alkoi jo 8-vuotiaana. Tuolloin pohdin erityisesti otsonikerrosta ja jääkarhujen tulevaisuutta. Sittemmin olen lukenut valtavasti muun muassa ilmastonmuutokseen sekä (ilmastokriisiin olennaisesti liittyvään) luontokatoon liittyvää kirjallisuutta ja seurannut ahkerasti uutisointia näiden aiheiden ympärillä. Tietysti olen myös katsonut kaikki BBC:n laadukkaat luontodokumentit. Olen halunnut ottaa kantaa, puhua aiheesta, mutta ilmastokriisi ja luontokato ovat tuntuneet niin massiivisilta asioilta, etten lopulta ole tiennyt mistä aloittaa.
Tänä syksynä hain mukaan Oras Tynkkysen ja Opintokeskus Vision järjestämään Ilmastoakatemiaan ja onnekseni tulin valituksi. Kaiken uuden oppimisen lisäksi yksi tavoitteeni on se, että saan muovattua ilmastokriisiin liittyvistä faktoista itselleni sellaisen rautalankaversion, kompaktin paketin, jonka pohjalta voin jatkossa viestiä ja keskustella ilmastokriisistä sujuvammin ja lähteä syventymään siihen liittyviin eri osa-alueisiin. Aloitetaan siis aivan alusta…
Ilmastokriisi johtuu ennen kaikkea siitä, että ihmiskunta on omalla toiminnallaan kasvattanut kasvihuonekaasujen kuten hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin määrää ilmakehässä. Ilmastokriisin juurisyinä voidaan pitää talousjärjestelmäämme, joka perustuu jatkuvaan kasvuun ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Yleistäen voitaneen todeta, että länsimainen elämäntapamme on jo pitkään painottanut kulutusta kestävyyden sijaan.
Suurimmat päästöt syntyvät energiantuotannosta (sähkön ja lämmön tuotanto), liikenteestä, teollisuudesta ja rakentamisesta sekä maataloudesta. Meidän tulisi päästä irti fossiilisten polttoaineiden riippuvuudesta sekä luonnonvarojen liiallisesta käytöstä. Metsien avohakkuut kiihdyttävät ongelmaa, koska ne vähentävät luonnon kykyä sitoa hiiltä. Laiduntamisesta ja lannasta kirjoittelin blogiini jo aiemmin.
Maapallon keskilämpötilan nousu lisää muun muassa sään ääri-ilmiöitä, kuten piinaavia helleaaltoja, kuivuutta, tulvia ja voimakkaita myrskyjä. Näistä sään ääri-ilmiöistä uhkaa pian tulla uusi normaali, siltä ainakin tuntuu, kun seuraa uutisia eri puolilta maailmaa. Sään ääri-ilmiöt tietysti vaikuttavat suoraan niin ruuantuotantoon, vesivaroihin kuin ihmisten terveyteen, asumiseen ja turvallisuuteen. Lämpeneminen kiihdyttää jäätiköiden sulamista ja merenpinnan nousua, mikä puolestaan uhkaa rannikkokaupunkeja ja ekosysteemejä. Olen yhä enemmän huolissani niistä jääkarhuista! Itse asiassa jopa miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Lisäksi ilmastonmuutos lisää konfliktien riskiä ja pakolaisuutta, kun luonnonvarat käyvät vähiin ja elinolosuhteet muuttuvat. Olemme siis keskellä kiihtyvää noidankehää.
Ilmastonmuutos voi lisätä työttömyyttä joillakin aloilla. Vihreän siirtymän myötä voidaan kuitenkin luoda uusia työpaikkoja esimerkiksi uusiutuvan energian, energiatehokkuuden, kiertotalouden ja ympäristöteknologioiden aloilla. Olennaista on, että uudet innovaatiot toteutetaan ilmasto- ja ympäristöystävällisesti, sillä muutoin joudutaan vain ojasta allikkoon. Matkailualaan ilmastokriisi vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti. Lämpötilojen nousu, metsäpalot, merenpinnan nousu ja sään ääri-ilmiöt voivat tehdä monista matkailukohteista jopa vaarallisia. Lentomatkailu ja risteilyt ovat suuria päästölähteitä, mikä lisää painetta kehittää kestävämpiä matkailumuotoja. Tulevaisuudessa mahdollisesti (ja toivottavasti) suositaan enemmän lähi- ja junamatkailua sekä ympäristöystävällisiä kohteita, mikä voi muuttaa koko matkailualan rakennetta ja työllisyyttä.
Taide ja kulttuuri ovat sekä vaikutusten kohteita että vaikutusvälineitä ilmastokriisin keskellä. Monet kulttuuriperintökohteet ovat vaarassa esimerkiksi merenpinnan nousun, tulvien ja eroosion vuoksi. Taiteen avulla voidaan kuitenkin lisätä tietoisuutta ilmastokriisistä, tarjota uusia näkökulmia ja kannustaa muutokseen. Elokuvat, kirjallisuus, musiikki ja kuvataide voivat toimia voimakkaina välineinä ilmastoaktivismissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Olennaista on, että kulttuuriala myös pohtii omaa rooliaan, esimerkiksi tapahtumien ympäristövaikutuksia ja kestävän tuotannon käytäntöjä. Helppo ensiaskel on tehdä linjaus vegaanisista tarjoiluista kaikissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.
Ilmastokriisi on lasten oikeuksien kriisi. Se uhkaa lasten terveyttä, koulutusta ja turvallisuutta eri puolilla maailmaa. Tulvat, kuivuus sekä kuumuus, ilmansaasteet ja nälänhätä voivat vaarantaa lasten terveyden ja pakottaa lapsia jättämään kotinsa ja koulunsa. Yhä useammat lapset ja nuoret vaativat päättäjiltä toimia, sillä he joutuvat elämään pidempään ilmastonmuutoksen seurausten kanssa. Heillä on oikeus elinkelpoiseen planeettaan.
Maapallon keskilämpötilan nousu muuttaa elinympäristöjä, aiheuttaa lajien massasukupuuttoa ja horjuttaa ekosysteemien tasapainoa. Monet lajit eivät ehdi sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Luonnonvaraisten eläinten lisäksi myös lemmikit ja tuotantoeläimet voivat kärsiä ilmastonmuutoksen seurauksista. Ilmastokriisi korostaakin ihmisen vastuuta suojella muita lajeja.
Ilmastokriisi voi lisätä sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta, sillä varakkailla on vähävaraisia paremmat mahdollisuudet suojautua ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Ilmastotoimien on oltava oikeudenmukaisia ja osallistavia, jotta ne tukevat myös muun muassa vähemmistöjen oikeuksia ja osallisuutta päätöksenteossa.
Ilmastokriisi haastaa meidät muuttamaan tapaamme ajatella. Ilmastonmuutosta voidaan torjua vähentämällä päästöjä sekä lisäämällä hiilinieluja. Keskeisiä keinoja ovat muun muassa siirtyminen uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuden parantaminen rakennuksissa, liikenteessä ja teollisuudessa, kestävät liikenneratkaisut, metsien ja luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä ennallistaminen, ruokajärjestelmän muutos kasvispainotteisempaan ruokavalioon ja ruokahävikin vähentäminen sekä kiertotalous ja olemassa olevien materiaalien tehokkaampi käyttö. Merten suojelu ja kestävä käyttö ovat olennaisia osia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.
Ilmasto on globaali järjestelmä, eikä valtioiden rajoilla ole merkitystä sen kannalta. Näin ollen kunnianhimoinen kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Päättäjät voivat ohjata taloutta ja lainsäädäntöä kohti hiilineutraaliutta, edistää uusiutuvan energian investointeja, oikeudenmukaista siirtymää sekä sitovia ilmastosopimuksia, he voivat ohjata tukea kehitysmaiden ilmastotoimille. Paikallistasolla kunnat voivat mm. panostaa joukkoliikenteeseen, energiatehokkuuteen ja vihreään kaupunkisuunnitteluun. Kun yhteisöt varautuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, ne parantavat samalla resilienssiään eli kykyään selviytyä ja toipua erilaisista kriiseistä, kuten talouskriiseistä tai pandemioista.
Yritykset voivat siirtyä vähäpäästöisiin energiaratkaisuihin, kehittää kiertotaloutta, pienentää tuotantoketjujensa päästöjä ja tarjota kestäviä tuotteita ja palveluja. Vihreä siirtymä lisää kysyntää esimerkiksi insinööreille, rakentajille, tutkijoille ja energia-alan ammattilaisille, ja kiertotalous avaa uusia markkinoita. Ympäristöystävällisiin teknologioihin ja tuotteisiin panostavat yritykset voivat parantaa kilpailukykyään ja houkutella sijoittajia. Tulevaisuuden ratkaisuja voivat olla esimerkiksi paremmat energiajärjestelmät, hiilidioksidin talteenotto, sähköiset kuljetusmuodot, älykkäät verkot ja kestävät rakennusmateriaalit. Myös maataloudessa syntyy innovaatioita, kuten kasvipohjaisia proteiineja, pystysuuntaista viljelyä ja vesitehokkaita menetelmiä.
Kuten voimme uutisia lukemalla päätellä, kaikkia ilmastokriisin vaikutuksia ei voida enää estää ja siksi tarvitaan myös sopeutumistoimia. On olennaista vahvistaa rakennuksia ja infrastruktuuria tulvia, myrskyjä ja helteitä vastaan, on kehitettävä kestäviä viljelymenetelmiä, on huolehdittava vesivarannoista, on tuettava luonnon monimuotoisuutta, jotta ekosysteemit säilyvät elinvoimaisina, ja on vahvistettava sosiaalisia turvaverkkoja.
Ilmastokriisi johtuu ennen kaikkea siitä, että ihmiskunta on omalla toiminnallaan kasvattanut kasvihuonekaasujen kuten hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin määrää ilmakehässä. Ilmastokriisin juurisyinä voidaan pitää talousjärjestelmäämme, joka perustuu jatkuvaan kasvuun ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Yleistäen voitaneen todeta, että länsimainen elämäntapamme on jo pitkään painottanut kulutusta kestävyyden sijaan.
Suurimmat päästöt syntyvät energiantuotannosta (sähkön ja lämmön tuotanto), liikenteestä, teollisuudesta ja rakentamisesta sekä maataloudesta. Meidän tulisi päästä irti fossiilisten polttoaineiden riippuvuudesta sekä luonnonvarojen liiallisesta käytöstä. Metsien avohakkuut kiihdyttävät ongelmaa, koska ne vähentävät luonnon kykyä sitoa hiiltä. Laiduntamisesta ja lannasta kirjoittelin blogiini jo aiemmin.
Meret ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjumisessa, sillä ne toimivat valtavana lämpö- ja hiilivarastona, joka hidastaa maapallon lämpenemistä. Meriruohikot, mangrovemetsät ja merilevät sitovat tehokkaasti hiiltä. Samalla meriveden lämpötilan nousu, happamoituminen ja happipitoisuuden lasku heikentävät merten ekosysteemejä ja uhkaavat lukuisia lajeja, kuten koralleja ja kaloja.
Maapallon keskilämpötilan nousu lisää muun muassa sään ääri-ilmiöitä, kuten piinaavia helleaaltoja, kuivuutta, tulvia ja voimakkaita myrskyjä. Näistä sään ääri-ilmiöistä uhkaa pian tulla uusi normaali, siltä ainakin tuntuu, kun seuraa uutisia eri puolilta maailmaa. Sään ääri-ilmiöt tietysti vaikuttavat suoraan niin ruuantuotantoon, vesivaroihin kuin ihmisten terveyteen, asumiseen ja turvallisuuteen. Lämpeneminen kiihdyttää jäätiköiden sulamista ja merenpinnan nousua, mikä puolestaan uhkaa rannikkokaupunkeja ja ekosysteemejä. Olen yhä enemmän huolissani niistä jääkarhuista! Itse asiassa jopa miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Lisäksi ilmastonmuutos lisää konfliktien riskiä ja pakolaisuutta, kun luonnonvarat käyvät vähiin ja elinolosuhteet muuttuvat. Olemme siis keskellä kiihtyvää noidankehää.
llmastokriisillä on väistämättä laajoja vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja ihmisoikeuksiin
Ilmastonmuutos voi lisätä työttömyyttä joillakin aloilla. Vihreän siirtymän myötä voidaan kuitenkin luoda uusia työpaikkoja esimerkiksi uusiutuvan energian, energiatehokkuuden, kiertotalouden ja ympäristöteknologioiden aloilla. Olennaista on, että uudet innovaatiot toteutetaan ilmasto- ja ympäristöystävällisesti, sillä muutoin joudutaan vain ojasta allikkoon. Matkailualaan ilmastokriisi vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti. Lämpötilojen nousu, metsäpalot, merenpinnan nousu ja sään ääri-ilmiöt voivat tehdä monista matkailukohteista jopa vaarallisia. Lentomatkailu ja risteilyt ovat suuria päästölähteitä, mikä lisää painetta kehittää kestävämpiä matkailumuotoja. Tulevaisuudessa mahdollisesti (ja toivottavasti) suositaan enemmän lähi- ja junamatkailua sekä ympäristöystävällisiä kohteita, mikä voi muuttaa koko matkailualan rakennetta ja työllisyyttä.
Taide ja kulttuuri ovat sekä vaikutusten kohteita että vaikutusvälineitä ilmastokriisin keskellä. Monet kulttuuriperintökohteet ovat vaarassa esimerkiksi merenpinnan nousun, tulvien ja eroosion vuoksi. Taiteen avulla voidaan kuitenkin lisätä tietoisuutta ilmastokriisistä, tarjota uusia näkökulmia ja kannustaa muutokseen. Elokuvat, kirjallisuus, musiikki ja kuvataide voivat toimia voimakkaina välineinä ilmastoaktivismissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Olennaista on, että kulttuuriala myös pohtii omaa rooliaan, esimerkiksi tapahtumien ympäristövaikutuksia ja kestävän tuotannon käytäntöjä. Helppo ensiaskel on tehdä linjaus vegaanisista tarjoiluista kaikissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.
Ilmastokriisi on lasten oikeuksien kriisi. Se uhkaa lasten terveyttä, koulutusta ja turvallisuutta eri puolilla maailmaa. Tulvat, kuivuus sekä kuumuus, ilmansaasteet ja nälänhätä voivat vaarantaa lasten terveyden ja pakottaa lapsia jättämään kotinsa ja koulunsa. Yhä useammat lapset ja nuoret vaativat päättäjiltä toimia, sillä he joutuvat elämään pidempään ilmastonmuutoksen seurausten kanssa. Heillä on oikeus elinkelpoiseen planeettaan.
Maapallon keskilämpötilan nousu muuttaa elinympäristöjä, aiheuttaa lajien massasukupuuttoa ja horjuttaa ekosysteemien tasapainoa. Monet lajit eivät ehdi sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Luonnonvaraisten eläinten lisäksi myös lemmikit ja tuotantoeläimet voivat kärsiä ilmastonmuutoksen seurauksista. Ilmastokriisi korostaakin ihmisen vastuuta suojella muita lajeja.
Ilmastokriisi voi lisätä sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta, sillä varakkailla on vähävaraisia paremmat mahdollisuudet suojautua ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Ilmastotoimien on oltava oikeudenmukaisia ja osallistavia, jotta ne tukevat myös muun muassa vähemmistöjen oikeuksia ja osallisuutta päätöksenteossa.
Torjutaan ja sopeudutaan
Ilmastokriisi haastaa meidät muuttamaan tapaamme ajatella. Ilmastonmuutosta voidaan torjua vähentämällä päästöjä sekä lisäämällä hiilinieluja. Keskeisiä keinoja ovat muun muassa siirtyminen uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuden parantaminen rakennuksissa, liikenteessä ja teollisuudessa, kestävät liikenneratkaisut, metsien ja luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä ennallistaminen, ruokajärjestelmän muutos kasvispainotteisempaan ruokavalioon ja ruokahävikin vähentäminen sekä kiertotalous ja olemassa olevien materiaalien tehokkaampi käyttö. Merten suojelu ja kestävä käyttö ovat olennaisia osia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.
Ilmasto on globaali järjestelmä, eikä valtioiden rajoilla ole merkitystä sen kannalta. Näin ollen kunnianhimoinen kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Päättäjät voivat ohjata taloutta ja lainsäädäntöä kohti hiilineutraaliutta, edistää uusiutuvan energian investointeja, oikeudenmukaista siirtymää sekä sitovia ilmastosopimuksia, he voivat ohjata tukea kehitysmaiden ilmastotoimille. Paikallistasolla kunnat voivat mm. panostaa joukkoliikenteeseen, energiatehokkuuteen ja vihreään kaupunkisuunnitteluun. Kun yhteisöt varautuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, ne parantavat samalla resilienssiään eli kykyään selviytyä ja toipua erilaisista kriiseistä, kuten talouskriiseistä tai pandemioista.
Yritykset voivat siirtyä vähäpäästöisiin energiaratkaisuihin, kehittää kiertotaloutta, pienentää tuotantoketjujensa päästöjä ja tarjota kestäviä tuotteita ja palveluja. Vihreä siirtymä lisää kysyntää esimerkiksi insinööreille, rakentajille, tutkijoille ja energia-alan ammattilaisille, ja kiertotalous avaa uusia markkinoita. Ympäristöystävällisiin teknologioihin ja tuotteisiin panostavat yritykset voivat parantaa kilpailukykyään ja houkutella sijoittajia. Tulevaisuuden ratkaisuja voivat olla esimerkiksi paremmat energiajärjestelmät, hiilidioksidin talteenotto, sähköiset kuljetusmuodot, älykkäät verkot ja kestävät rakennusmateriaalit. Myös maataloudessa syntyy innovaatioita, kuten kasvipohjaisia proteiineja, pystysuuntaista viljelyä ja vesitehokkaita menetelmiä.
Kuten voimme uutisia lukemalla päätellä, kaikkia ilmastokriisin vaikutuksia ei voida enää estää ja siksi tarvitaan myös sopeutumistoimia. On olennaista vahvistaa rakennuksia ja infrastruktuuria tulvia, myrskyjä ja helteitä vastaan, on kehitettävä kestäviä viljelymenetelmiä, on huolehdittava vesivarannoista, on tuettava luonnon monimuotoisuutta, jotta ekosysteemit säilyvät elinvoimaisina, ja on vahvistettava sosiaalisia turvaverkkoja.
Jokainen yksittäinen ihminen voi tietysti myös vaikuttaa omilla valinnoillaan, esimerkiksi vähentämällä energiankulutusta, suosimalla julkista liikennettä, syömällä kasvispainotteisesti, kierrättämällä ja välttämällä turhaa kulutusta. Myös poliittinen vaikuttaminen ja vastuullisten yritysten tukeminen on tärkeää. Tällaisen ylemmän tason paketoinnin jälkeen onkin ehkä helpompi siirtyä tarkemmin pohtimaan niitä konkreettisia isoja ja pieniä tekoja, joita kuka tahansa meistä voi omassa elämässään tehdä, niitä pieniltä tuntuvia askelia, joilla kuitenkin kokonaisuuden kannalta on iso merkitys.
Pysy siis kuulolla. Otetaan yhdessä ilmastoasiat haltuun!
Kuva: Pixabay
Kommentit
Lähetä kommentti